Ohjattua toimintaa tunnelman kevennykseksi

Mitä ohjelmaa juhliin?

Varsinkin monet hiukan virallisemmat tai juhlavammat juhlat voivat epäonnistua sen vuoksi, että ne sortuvat jäykkyyteen. Etukäteen ajatellen voisi ainakin tuttujen ihmisten olettaa keksivän juteltavaa ja keventävän yhdessä ilmapiiriä, mutta usein näin ei käykään ja juhlissa vallitsee vaivautunut tunnelma.

Ilmapiiriä keventävän ohjelman avulla voidaan tehdä juhlissa jopa ihmeitä. Juhlavieraat ovat tietysti se taho, jolle ohjelmaa suunnitellaan, ja tämä täytyy pitää mielessä ohjelmaa valmistellessa. Kaikki eivät innostu lapsenmielisistä leikeistä, ja esimerkiksi häissä on mietittävä tarkkaan, ottaako mukaan sellaisia leikkejä, joihin yksittäisten ihmisten on osallistuttava. Joillekin tällaiset tilanteet ovat hirveitä, eivätkä silloin enää hauskoja muillekaan. Pitää välttää myös liiallista sisäpiirin vitseihin ja kokemuksiin perustuvaa ohjelmaa – se harvoin aukenee muille.

Lähes aina juhlissa on hetkiä, jolloin pöydissä joudutaan odottamaan kahvitarjoilua tai ruokailua. Hyviä isompienkin juhlien numeroita ovat esimerkiksi tietovisat, joihin osallistutaan pöydittäin joukkueina. Tietovisa saa kaikki mukaan, kun visan tekijä on koonnut kysymykset huolella eri aihealueista ja eri vaikeusasteista, unohtamatta lapsia. Visa kannattaa pitää kirjallisena, jolloin joukkueet joutuvat keskenään supisemaan vaihtoehdoista. Toteutukseen tarvitaan siis vain papereita ja kyniä. Karkkipussi sopii visan palkinnoksi. Hyviä kysymyksiä ovat sellaiset, joita joutuu miettimään. Esimerkiksi radiokanavien ja niiden taajuuksien luetteleminen tai James Bondia näytelleiden miesten nimet ovat sellaisia, joita joukkueiden täytyy pohtia, mutta jokainen tietää ainakin yhden.

Toinen lähes kaikkiin juhliin sopiva ohjelmanumero on adjektiivitarina. Tämä vaatii järjestäjältä vähän vaivaa, sillä varsinainen tarina on kirjoitettava ennen juhlia. Jos kyseessä ovat jonkun kunniaksi järjestetyt juhlat, esimerkiksi syntymäpäivät tai häät, tarinan voi kirjoittaa päivänsankarien elämästä. Kaikkein hauskimpia ovat sellaiset tarinat, joissa jokaisesta juhlavieraasta on mainittu ainakin nimi. Tarinaan ei kirjoiteta adjektiiveja, vaan ne kerätään listaan vaikkapa juhlapaikalle saavuttaessa ovella tai myöhemmin kyselemällä. Hauskempaa on se, jos jokainen vieras saa sanoa ainakin yhden adjektiivin tarinaan. Adjektiivit sijoitetaan tarinaan tyhjiksi jätettyihin kohtiin mielivaltaisessa järjestyksessä ja taivutetaan tarinaan sopiviksi. Seuraavassa on esimerkki yhden tarinan alusta.

­­­­­­­­­­­­­Olipa kerran______ päivä. _______ Sinikka oli lähtenyt ________tansseihin, joissa oli kohtaava tulevan sulhasensa _________ Petrin. _______ Pariskunta tapasi toisensa ________ Rönnin _______ lavalla ________ kesäkuussa 1997. Heti ensimmäisestä ________ hetkestä…

Adjektiiveilla täytetty tarina esitetään juhlakansalle sopivassa välissä kuuluvalla äänellä.

Jäykkyyttä poistaa tehokkaasti myös musiikki. Vähän pienempiinkin juhliin on kiva saada soittajia tai yksi soittaja. Suomalaiset rakastavat laulamista, ja pöytiin toimitetut etukäteen painetut lauluvihot kuluvat ihmisten käsissä. Yhteislaulu vaatii onnistuakseen säestäjän, esim. kiraran, harmonikan tai pianon soittajan.

Lapsia ei sovi unohtaa missään juhlissa. Vähintään ongintaa tai narunvetoa on järjestettävä. Parasta on tietysti, jos juhliin on palkattu tai lahjottu sukulaistyttö tai -poika ohjaajaksi, jonka tehtävä on vetää leikkejä ja pelejä perheen pienimmille.