Tiedolla vai taidolla?

”Luovat ihmiset ovat harvoin järjestelmällisiä” kertoo eräs vanha sanonta. Tämä on aika karkea luokitus, mutta kertoo kuitenkin paljon siitä, miten erilaisia ihmiset ovat, ja miten toiset osaavat joitakin asioita muita paremmin. Joillakin ihmisillä on taito opiskella ja käsitellä tietynlaista tietoa sujuvammin kuin jotakin toista. Toiset meistä ovat esimerkiksi parempia käyttämään matemaattista ajattelukykyään, mitä he voivat vahvistaa opiskelemalla aiheesta yhä enemmän ja yhä syvemmin. Heillä on siis taito kerätä ja kohdistaa juuri tämän kaltainen tieto täydentämään omaa osaamistaan. Toiset ihmiset pystyvät opiskelemaan useita kieliä ihan tuosta vaan, toisilla taas helpoinkin sanasto liihottaa muistiprosessin läpi tallentumatta mihinkään.

Osa ihmisistä puolestaan on lahjakkaita taiteellisesti. Jotkut vain ovat taitavia kuvataiteilijoita, jotkut osaavat luovia sanat juuri oikeille paikoilleen, ja jotkut ovat varustettuja absoluuttisella sävelkorvalla tai vikkelillä pianonsoittosormilla. Toisella taas on enkelin ääni tai kyky eläytyä näyttelemällä osaan kuin osaan. Näitä luovan osaamisen alueita kutsutaan usein taidoiksi, mutta taitoa on toki myös osaaminen ei niin luovilla aloilla. Myös esimerkiksi taitotiedon keräämisen taito tai sosiaalinen taito ovat nimensä mukaisesti taitoja.

Voisi siis sanoa, että olemassa on taitoa käyttää tietoa ja taitoa käyttää taitoa. Kaikista vaikeinta on näin ollen heillä, joilla kumpikaan näistä taidoista ei korostu. Heillä ilmenee enemmän valinnan vaikeuksia sekä ajelehtimista alalta toiselle, koska useimmiten ihminen viihtyy paremmin tehdessään sitä, missä on hyvä, kuin jossakin joka ei istu omaan osaamiseen tai oppimistyyliin. Kaikista palkitsevinta on, kun osaa tai tietää jonkin asian niin hyvin, että voi itse tuoda siihen jotakin täysin uutta ja omaa.