Rokkotaudit

Millaisia ovat lasten rokkotaudit?

Viime vuosikymmenten saatossa useita lastentauteja on saatu kitkettyä pois tai pidettyä ainakin loitolla suomalaisten lasten arjesta kattavan rokotusohjelman avulla. Kaikkia tauteja ei kuitenkaan ole pystytty sulkemaan pois edes rokottein. Edelleen onkin vielä varsin monia rokkotauteja, jotka saattavat iskeä ihmisenalkuun tämän elämän ensimmäisinä vuosina. Monilla lasten vanhemmilla lienee jopa omakohtaisia muistikuvia siitä, kun jokin rokkotauti oli sattunut heidät yllättämään lapsuudessa. Joskus muistikuvien lisäksi iholla saattaa olla myös aivan konkreettisesti muistoja rokon jäljiltä, kun iho on kutissut kovasti ja kaiken raapimisen seurauksena iholle on jäänyt pieniä valkoisia arpia.

Näin vanhemmat osaavat varmasti suhtautua omaan lapseensa vieläkin paremmin, kun lapsi mahdollisen rokkotaudin selättämänä raapii epätoivoisena ihoaan. Rokkotaudit leviävät joskus aivan kulovalkean tavoin, eli ne eivät kierrä lapsen hoitopaikassakaan juuri ketään. On tärkeää tunnistaa aina ihottuman tyyppi ja muut oireet, jotta pikku potilas saa asianmukaista hoitoa. Usein hoito käsittääkin todennäköisesti vain tutut levon, seuranpidon ja juotavan. Aika parantaa loput.

Vesirokko

Vesirokkoa vastaan ei ole käytössä yleistä rokotusta, joten tämä varsin tarttuva rokko voi levitä yllättävän pian kaikkiin tartunnan saaneen kanssa samassa tilassa oleviin. Vesirokko itää 14-21 vuorokautta. Lapselle ilmaantuu tavallisesti ensin ihottumaa. Kaikkialle vartaloon ilmestyy punertavia paukamia, joista osa muuttuu nopeasti vesikellukoiksi. Nämä kellukat tai rakkulat rikkoutuvat, painuvat kasaan ja arpeutuvat muutaman päivän kuluessa rokon alkamisesta. Uusia vesikellukoita saattaa ilmestyä kehoon 3-4 päivän ajan.

Lapsella saattaa olla myös kuumetta, ruoka ei maistu, lapsi on väsynyt ja ihoa kutittaa kaikkialta, missä ihottumaläikkiä keholla onkin. Vesirokko kestää useimmiten noin viikon. Tavallisesti minkäänlaista lääkitystä ei tarvita, mutta jos lapsen ihoa kutittaa kovasti ja se häiritsee yöunta, hoitona käytetään rauhoittavaa antihistamiini-liuosta. Iho saattaa tulehtua herkästi kovasta raapimisesta, jolloin saatetaan tarvita jälkihoitona myöskin lyhyttä antibioottikuuria. Tulehdusta epäiltäessä pikku potilasta on paras käyttää lääkärin vastaanotolla, jotta asia saadaan hoidettua lääkkein.

Tulirokko

Tulirokko on melko helposti tarttuva rokko, joka leviää pääasiassa pisaratartuntana. Se itää vain 1-5 vuorokautta. Tulirokkotartunnan saaneella lapsella on yleensä kuumetta, nielutulehdus, eli angiina, kieli voi olla turpeanoloinen ja poikkeuksellisen punoittava ja vartalolla sekä kasvoissa saattaa olla hentoa ihottumaa. Tulirokon oireet ovat usein niin selkeät, että hoitona käytettävä antibioottikuuri voidaan aloittaa jo yksinomaan oireiden kuvauksen perusteella. Vain silloin tällöin on tarpeen ottaa näyte nielusta taudinkuvan varmistamiseksi. Tulirokko paranee yleensä antibioottikuurilla hyvin ja jälkitaudit ovat varsin harvinaisia.

Vauvarokko

Vauvarokko on nimensä mukaisesti varsin pienten lapsien tauti. Sitä esiintyykin lähinnä 0-2 vuotiailla. Lapsi saattaa saada ensin korkean kuumeen, lievän yskän ja nuhan, ulosteet voivat olla löysiä ja silmät punottaa. Oireet saattavat olla myös hyvin huomaamattomat. Kun kuume laskee, ilmaantuu kasvoihin, vartalolle ja niskaan punaläiskäistä ihottumaa, joka voi vaihdella voimakkuudeltaan ja kestoltaan. Ihottuma häviää muutamassa päivässä. Vauvarokko paranee ilman erityisiä hoitoja eikä jälkitauteja ole. Joissakin tapauksissa lapsi saattaa sairastaa vauvarokon jopa siten, että vanhemmat eivät rokkoa itse asiassa edes tiedosta. Vauvarokko saatetaan nimittäin sekoittaa helposti tavalliseen kuumetautiin, jolloin lasta hoidetaan aivan kuin tavallista kuumepotilasta yleensä. Vauvarokko paranee kuitenkin samalla hoidolla kuin kuumekin, eli minkäänlaista lääkitystä ei rokkoon ole olemassa.

Enterorokko

Enterorokko on tauti, jolloin lapsen suun limakalvolle ja iholle, niin käsiin kuin jalkoihinkin ilmaantuu näppylöitä ja rakkuloita. Lisäksi lapsi saattaa olla kovassa kuumeessa. Ennen kuin suun rakkulat ilmaantuvat, voi lapsella olla kipeitä tuntemuksia nielussa tai vatsavaivoja. Enterorokkoa kutsutaan myös käsi- ja suutaudiksi. Suun rakkuloita aristaa helposti ja lapsi saattaa kadottaa taudin ajaksi ruokahalunsa. Enterorokko paranee itsestään tavallisesti viikossa eikä rokolla ole jälkitauteja.

Parvorokko

Parvorokkotartunnan saaneen lapsen poskiin ilmestyy punottavaa ihottumaa, joka muuttuu muutaman päivän kuluessa verkkomaiseksi ja ihottuma siirtyy poskista ja kasvoilta muualle kehoon. Ihottumaa voidaan havaita noin viikon verran, mutta joskus se voi ikään kuin aaltoilla, eli lähteä pois ja palata uudestaan viikkojen ajan. Kylmän ja kuuman voimakkaat vaihtelut, auringonvalo ja kaikenlainen rasitus voivat ennestään pahentaa ihottumaa. Parvorokkoa tavataan 5-15-vuotiailla ja rokon saaneet ovat muuten yleensä varsin hyväkuntoisia. Joillakin saattaa esiintyä kuumetta tai päänsärkyä. Parvorokko paranee omia aikojaan eikä se aiheuta jälkitauteja.

Mononukleoositauti

Rokkojen tapaan myös mononukleoositauti on viruksen aiheuttama tauti ja sitä esiintyy silloin tällöin lapsilla. Taudin oireina lapsella voi olla kuumetta, kaulan imusolmukkeet ovat tavallisesti suurentuneet, nielu voi olla tulehtunut ja lapsella voidaan havaita myös turvotusta luomilla. Kuumetta voi olla noin viikon ajan, mutta pieni kuume saattaa vaivata potilasta enimmillään jopa kolmekin viikkoa.

Mononukleoositautiin ei ole lääkitystä, eli edes antibiooteista ei ole apua. Tauti paranee itsestään eikä sen seurauksena tule mitään jälkitauteja. Koska mononukleoositauti on kestoltaan varsin pitkä, se saattaa ajaa monetkin hätääntyneet vanhemmat lapsineen lääkärin vastaanotolle taudin jossakin vaiheessa. Kuitenkin vain aika parantaa tässä taudissa. Mononukleoositaudin varmistuttua voi mennä jopa kuukausi ennen kuin esimerkiksi kaulan imusolmukkeet ovat palanneet normaalitilaan ja kaikki muutkin taudin oireet ovat kadonneet kokonaan.

Muut rokkotaudit

Monissa virusinfektioissa, kuten rokoissa tyypillisenä oireena on yleensä jonkinlainen ihottuma. Moniin muihinkin virusinfektioihin liittyy hyvin usein ihottuma. Tiedossa on kaiken kaikkiaan yli 50 virusta, jotka aiheuttavat taudin, jonka oireina on kuumetta ja ihottumaa. Ei siis ihme, että joskus on varsin vaikea hahmottaa, mistä missäkin tapauksessa on kyse. Kaikista tyypillisintä rokoille on se, ettei niihin sairastunut tarvitse juuri mitään hoitoa, vaan ne paranevat ajan myötä itsekseen. Kiusallista monissa rokkotaudeissa on se, että ne leviävät varsin herkästi ja saattavat aiheuttaa taudinkantajalleen varsin tukalan olon noin viikon ajaksi. Kerran sairastetut rokot eivät kuitenkaan uusiudu enää taudin läpikäyneelle.