Mikä on rannekanavaoireyhtymä?

Kun rannekanavaan tulee pinnetila, joka vaurioittaa rannekanavaa, tätä tapahtumaa kutsutaan suomenkielessä rannekanavaoireyhtymäksi. Rannekanava sijaitsee kämmenpuolella. Lyhytaikaisia puutumisoireita rannekanavassa tulee lähes jokaiselle ihmiselle jossakin vaiheessa. Rannekanavaoireyhtymä on pelkkää puutumista paljon harvinaisempi ja sitä sairastaakin väestöstä kaiken kaikkiaan noin kolme prosenttia. Rannekanavaoireyhtymän yhteyttä tietokoneella runsaasti työskentelyyn on tutkittu. Mitään varmaa ei ole kuitenkin ilmaantunut esille, eikä näin ollen tietokoneen suuren käytön ja rannekanavaoireyhtymän välistä yhteyttä ole voitu osoittaa varmaksi.

Mikä altistaa rannekanavaoireyhtymälle ja kuinka se oireilee?

Ikä ja sukupuoli altistavat sairastumiselle – suurin osa, joilla rannekanavaoireyhtymä todetaan, on yli 40-vuotiaita naisia. Muita altistavia tekijöitä ovat kilpirauhasen vajaatoiminta, raskaus, reuma ja jännetupentulehdukset sekä muut vauriot ja murtumat ranteessa. Oireina esiintyy pistelyä ja puutumista käsissä. Tämän lisäksi tuntoaisti saattaa joko heikentyä tai tulla herkemmäksi. Kipuja on etenkin yöaikaan.

Miten rannekanavaoireyhtymä todetaan ja miten sitä hoidetaan?

Toteaminen tapahtuu ENMG-tutkimuksella, mikäli lääkäri ei ole aivan varma potilaan kertomusten perusteella onko kyseessä juuri rannekanavaoireyhtymä. Jos tauti on vasta alussa, ENMG-tutkimuskaan ei välttämättä anna täysin tarkkaa tulosta. Alkuvaiheessa, jolloin vielä pysyviä vaurioita ei ole päässyt syntymään, yritetään lieventää ranteeseen kohdistuvaa rasitusta. Öisin rannetta pidetään hyvässä asennossa ja vältetään turhia ojennusliikkeitä. Lääkehoidoista käytetään kortikosteroidia. Mikäli vaurioita on syntynyt, operatiivinen hoito saattaa tulla hyväksi vaihtoehdoksi. Silloin tehdään leikkaus, jonka jälkeen ranne laitetaan sidoksiin viikon ajaksi. Sormet kuitenkin jätetään vapaaksi siteistä ja niitä tulisikin käyttää sekä puristella nyrkkiin kättä, jotta turvotus hellittäisi tai lähtisi. Lomaa työstä pitäisi pitää tapauskohtaisesti 2-4 viikkoa. Mikäli leikkauksesta on jo kulunut reilusti aikaa ja vaiva tuntuu olevan edelleen läsnä, on syytä ottaa yhteys lääkäriin ja selvittää asia.