Mitä sairaalabakteerit ovat?
Sairaalabakteerilla tarkoitetaan antibiooteille vastustuskykyistä bakteeria, jota esiintyy erityisesti sairaalaympäristössä. Sana ‘sairaalabakteeri’ onkin itse asiassa arkikielinen nimitys useille eri sairaalainfektioita aiheuttaville bakteereille. Tunnetuin sairaalabakteereista on pahamaineinen MRSA, tieteelliseltä nimeltään metisilliiniresistentti staphylococcus aureus. Sen lisäksi Suomessa yleistyvät nyt ainakin ESBL- ja VRE -sairaalabakteerien kannat.
Sairaalabakteerit syntyvät, kun normaalioloissa vaarattomat bakteerit muuttuvat sairaalaympäristössä paljon käytettyjen antibioottien keskellä tavanomaista vastustuskykyisemmiksi mikrobilääkkeille. Useimpien sairaalabakteereiden epäillään tulleen Suomeen ulkomaisista sairaaloista potilassiirtojen yhteydessä. On myös esitetty, että sairaaloiden säästökuurit, henkilökunnan kiireinen työtahti ja potilassiirrot sairaalasta toiseen, olisivat johtaneet osaltaan sairaalabakteereiden leviämiseen.
Sairaalabakteereiden oireet
Sairaalabakteerit ovat erityisen vaarallisia ennestään huonokuntoisille potilaille. MRSA-bakteeri aiheuttaa ongelmia, kun se pääsee sairaalassa leikkaushaavaan. Bakteerin aiheuttama haavatulehdus voi levitä hengenvaaralliseksi verenmyrkytykseksi. MRSA-stafylokokin aiheuttamaa tulehdusta hoidetaan vankomysiini-nimisellä erikoisantibioottilla.
ESBL aiheuttaa tavallisesti virtsatie- ja haavatulehduksia. ESBL-kantoihin tehoaa 60 antibiootista ainoastaan yksi. Toistaiseksi harvinaisempi VRE -sairaalabakteeri on aiheuttanut sairaalaepidemioita lähinnä veritautiyksiköissä ja tehohoidon osastoilla. VRE:n eli vankomysiinille resistentin enterokokin kantojen epäillään olevan vastustuskykyisiä kaikille käytettävissä oleville antibiooteille, joten mahdollisen VRE-infektion hoitaminen on vaikeaa.
Miten sairaalabakteeri tarttuu?
Sairaalabakteerin voi saada kosketus-, pisara- tai ilmatartuntana. Useimmiten se leviää henkilökunnan käsistä hoitotilanteessa. Edellisen potilaan haavasta tai ulosteesta käsiin levinneet bakteerit säilyvät elinvoimaisina tunteja, ja siirtyvät näin helposti seuraavaan potilaaseen.
MRSA-kantajat
Sairaalabakteereja voi kantaa myös tietämättään. MRSA-kantajat ovat henkilöitä, jotka ovat parantuneet sen sairaalabakteerin aiheuttamasta tulehduksesta, mutta kantavat bakteeria yhä nenän limakalvoilla tai ihollaan. MRSA ei tartu erityisen helposti kantajasta toiseen henkilöön. Terveille ihmisille sairaalabakteerit eivät tavallisesti aiheuta oireilua.
Bakteerien torjuminen
Sairaalabakteerien torjunnassa auttaa vanha tuttu konsti: käsien pesu vedellä ja saippualla. Haavat on myös syytä pitää puhtaina ja suojattuina, kunnes ne ovat parantuneet kunnolla. Toisten henkilöiden haavoihin tai niissä tahriintuneisiin siteisiin, laastareihin tai muihin haavanhoitotarvikkeisiin ei kannata tarpeettomasti koskea.
Sairaaloissa bakteeria torjutaan hyvällä hygienialla sekä eristämällä tartunnan saaneet potilaat omiin huoneisiinsa. Tartunnan saaneiden hoidossa käytetään suojakäsineitä ja -vaatetusta. Kädet desinfioidaan huolellisesti alkoholipitoisella liuoksella. Myös sairaalabakteerin saaneen vierailijat saattavat joutua käyttämään suojavarusteita.