Miten käytetään välimerkkejä?

Välimerkkien käyttö liittyy suomen kielen oikeinkirjoitukseen. Niiden käyttö on opeteltava, sillä ne perustuvat lauseoppiin, eivät puhuttuun kieleen. Niitä ei voi käyttää mielivaltaisesti, vaan asiatekstissä on syytä pitäytyä sovituissa säännöissä, koska välimerkit jaksottavat tekstiä ja tekevät sen lukemisesta helpompaa.

Piste (.)

Piste päättää yhden kokonaisen lauseen. Se on yleisin välimerkki. Pistettä käytetään myös monissa muissa tehtävissä, esimerkiksi lyhenteissä osoittamaan sanan katkaisukohtaa: esim.; mm.; yms. Kellonajoissa pistettä käytetään erottamaan tunnit, minuutit ja sekunnit. Sekuntien ja sadasosien väliin tulee pilkku: 1.25.28,32. Piste on myös järjestysluvun tunnus: 13. sija.

Pistettä ei merkitä otsikoihin eikä päiväyksen loppuihin.

Kysymysmerkki (?)

Kysymysvirkkeen loppuun merkitään kysymysmerkki. Kysyvään sivulauseeseenei tule kysymysmerkkiä, vaan virkkeen päälause määrää aina virkkeen loppuvälimerkin.

Huutomerkki (!)

Huutomerkkiä käytetään virkkeen lopussa ilmaisemaan voimakasta käskyä, toivomusta tai huudahdusta. Huutomerkkiä kannattaa käyttää harvoin, sillä sen runsas käyttö tekee tekstistä ”huutavaa”.

Pilkku (,)

Pilkkua käytetään erottamaan virkkeen lauseita toisistaan. Pilkusta on oma artikkelinsa täällä.

Kaksoispiste (:)

Kaksoispistettä käytetään moniin tarkoituksiin. Suorassa esityksessä johtolause, joka on ennen suoraa esitystä, erotetaan kaksoispisteellä, esimerkiksi Maria sanoi: ” Tänään menen uimaan.” Kaksoispiste merkitään myös virkkeen lopussa olevan luettelon edelle. Näissä tapauksissa voi kaksoispisteen usein korvata jollakin sanalla (nimittäin, muun muassa, tosin jne.).

Kaksoispiste voi edeltää myös virkkeen loppuun sijoittuvaa perustelua tai selitystä. Jos kaksoispistettä seuraa enemmän kuin yksi lause, merkitään kaksoispisteen jälkeen tuleva kirjain isolla. Kaksoispistettä käytetään myös silloin, kun lyhenteisiin, numeroihintai muihin symboleihin liitetään sijapäätteitä. Kaksoispisteellä on myös muita tehtäviä, sitä käytetään esimerkiksi mittakaavojen ilmaisijana (1: 20 000).

Puolipiste (;)

Puolipiste on välimerkki, jota ei kannata käyttää, jollei sen käyttöä osaa hyvin. Sitä käytetään kahdella tavalla, joista ensimmäinen on luettelo. Luettelossa, jossa on eriarvoisia pilkkuja, puolipiste on suurempi kuin tavallinen pilkku. Esim. Rantanen, Liisa; Kalliomäki, Lauri; Hiden, Tuomas.

Toinen puolipisteen käyttötapa on lauseiden erottaminen toisistaan. Puolipistettä saa käyttää vain silloin, kun kaksi asiaa kuuluu kirjoittajan mielestä läheisesti yhteen. Puolipiste on aina korvattavissa myös pisteellä, eikä sen käyttöä saa laajentaa kaksoispisteen suuntaan, sillä sen tehtävä ei ole sama kuin kaksoispisteellä. Hyvässä tekstissä ei puolipisteitä ole kovin paljon.

Ajatusviiva (–) ja yhdysviiva

Ajatusviiva on pidempi viiva kuin yhdysmerkki (-), jota käytetään mm. tavuviivana (ks. myös yhdyssanoista). Ajatusviivaa käytetään sekä välimerkkinä että rajakohtailmauksissa. Ajatusviiva on pilkkua painokkaampi, mutta sitä voidaan käyttää samoissa kohdissa kuin pilkkua. Jos ajatusviivaa käytetään välimerkkinä, sen molemmin puolin jätetään tyhjä väli. Tänään ei ole tarvetta – jollei jotain uutta ilmaannu – enää palata toimistolle.

Rajakohtailmauksissa viivan ympärille ei jätetä välejä, esim. 12–14-vuotiaat, klo 13–18, äiti–lapsi-kerho, Suomi–Ruotsi-finaali.

Vinoviiva (/)

Vinoviivaa käytetään muun muassa murtoluvuissa (4/8) ja ilmaisemaan vaihtoehtoja (henkilöauto/kuorma-auto/linja-auto. Tekstissä on parempi käyttää sanoja ja sekä tai ilmaisemaan vaihtoehtoja. Vinoviivaa käytetään myös ilmaisemaan suhdetta esimerkiksi km/h, kpl/hlö. Jos vinoviivan jommallakummalla puolella on useampi sana, tulee vinoviivan molemmin puolin välilyönnit.

Sulkeet () [ ]

Kaarisulkeita käytetään erottamaan tekstissä erilaisia lisiä, esimerkiksi viitteitä ja lisätietoja. Sulkeilla ilmaistaan myös sellainen kieliaines, joka voidaan mahdollisesti jättää pois, esim. ystävä(ttäre)t. Yhtä sulkumerkkiä voidaan käyttää luetteloissa tai vaihtoehdoissa: a) orava b) karhu c) dinosaurus.

Hakasulkeita käytetään, jos sisäkkäin ovat kahdet sulkeet. Sisemmät sulkeet merkitään hakasulkeilla. Hakasulkeilla erotetaan myös sanan ääntöasu.

Lainausmerkit (” ”) ja puolilainausmerkit (’ ’)

Lainausmerkkejä käytetään sitaattien ja vuoropuheluiden esittämiseen. Ne merkitään kiinni lainattuun jaksoon, esim. Eino Leinon säe ”susi lammast’ ei syö, veli veljeä lyö” viittaa... Lisäksi teosten nimet voidaan selvyyden vuoksi osoittaa lainausmerkeillä. Lainausmerkkejä käytetään myös ilmaisemaan tyyliin sopimattomia sanoja, mutta tällaista käyttöä pitäisi välttää.

Puolilainausmerkkejä käytetään lainausmerkkien sisällä ilmaisemaan lainausta ja myös kielitieteellisessä tekstissä ilmaisemaan sanan merkitystä.

Heittomerkki (’)

Heittomerkkiä käytetään suomen kielessä aika vähän, lähinnä tiettyjen sanojen taivutusmuodoissa, joissa heittomerkki ilmaisee tavunrajaa kahden saman vokaalin välissä. (li’un, vaa’an, i’istä). Runoissa heittomerkkiä käytetään ilmaisemaan lyhennettyjä sanoja. Lisäksi vierassanojentaivutuksessa käytetään heittomerkkiä.