Mitä tietoyhteiskunnalla tarkoitetaan?
Tietoyhteiskunnalla tarkoitetaan erilaisia prosesseja, jotka liittyvät tiedon välittämiseen, tuottamiseen ja käyttämiseen. Keskeistä tietoyhteiskunnassa on ICT, eli uusi informaatio- ja kommunikaatioteknologia. Tietoyhteiskunta-ajatteluun liittyy tiedon ja osaamisen korostuminen ja immateriaalisuus eli keskittyminen palveluihin ja sisältöihin.
Informaatioyhteiskunta aikakautena
Käsite tietoyhteiskunta vakiintui jokapäiväiseen kielenkäyttöön viimeistään 1990-luvulla. Tietoyhteiskunnan ohella puhutaan informaatioyhteiskunnasta. Yhteiskunnallisessa tutkimuksessa tieto- tai informaatioyhteiskunta on esiintynyt jo varhain teorioissa jälkiteollisesta palveluyhteiskunnasta (esim. Daniel Bell) ja teorioissa median vaikutuksen laajenemisesta (Marshall McLuhan). 2000-luvulle tultaessa muun muassa Manuel Castells on analysoinut informaatioyhteiskuntaa uudelleen ja hahmotellut sen kulttuurisia vaikutuksia trilogiassa The Information Society (1996–1998). Tieto- tai informaatioyhteiskunnan tutkimuksessa korostetaan ajalle tyypillisiä piirteitä kuten työn luonteen muuttumista palvelu- ja tietotyöksi, asiantuntijuuden korostumista ja verkostoitumista.
Informaatioyhteiskunta kansallisena ja kansainvälisenä hankkeena
Tietoyhteiskunta on sekä kansallinen että yhteiseurooppalainen tavoite. EU-projektit korostavat verkkoyhteyksien hyödyntämistä koulutuksessa, hallinnossa sekä esimerkiksi terveydenhuollossa. Tiedon helpompi siirrettävyys ja liikkuminen on siis asetettu palvelemaan ja helpottamaan jokapäiväistä elämää. EU on asettanut eEurope -hankkeessaan tavoitteeksi muun muassa EU-maiden kansalaisten laajakaistayhteyden helpomman ja halvemman tavoittamisen. Matkapuhelimet, laajakaista ja digitaalinen televisio sekä erilaiset mobiili- ja verkkopalvelut ja niiden kehittäminen ovat keskeinen osa tietoyhteiskuntahankkeita.
Suomea on pitkään pidetty tieto- ja viestintäteknologian edelläkävijänä. Viime vuosina tämä on kuitenkin joskus kyseenalaistettu ja Suomen on sanottu jääneen varsinkin sisältötuotannossa jälkeen. Suomalaiset tietoyhteiskuntahankkeet ovat osa valtiollista ohjelmaa talouden, teknologian, koulutuksen ja kulttuurin sektoreilla. Lisäksi jatkuvasti tehdään monipuolista akateemista tutkimusta tietoyhteiskunnasta.
Tietoyhteiskunnalle asetettuja uusia tavoitteita on muun muassa niin sanotun digitaalisen kuilun kaventaminen. Digitaalisia kuiluja on syntynyt kehittyneiden länsimaiden ja kolmansien maiden välille. Yhä tärkeänä kysymyksenä pysyy tietotekniikan yhdenvertainen saavutettavuus ja tietoturvallisuus tietoyhteiskunnassa. Myös tietoyhteiskunnan vastuullisen kansalaisen omakuvaa kehitetään integroimalla medialukutaito ja mediakriittisyys koulutuksen eri vaiheisiin.