Keitä ovat tataarit?
Itäisen Euroopan ja Keski-Aasian turkinsukuisia kieliä puhuvista ryhmistä käytetään yhteisnimitystä tataarit. Suurin osa maailman noin kahdeksasta miljoonasta tataarista elää Tatarstanin tasavallan lisäksi muualla Venäjän, Ukrainan ja Puolan keski- ja eteläosissa sekä Bulgariassa, Kazakstanissa, Kiinassa, Romaniassa, Turkissa ja Uzbekistanissa. Tataariryhmistä tunnetuimpia ovat Krimin tataarit ja Kazanin eli Volgan tataarit. Tatarstanin alueella asuu Volgan tataareja. Krimin tataarit hajotettiin ja karkotettiin Keski-Aasiaan Stalinin aikana tämän syyttäessä kansaa saksalaismielisyydestä. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen tataarit ovat pyrkineet palaamaan nykyisen Ukrainan alueella sijaitsevalle kantaseudulleen. Tataarien valtauskonto on islam.
Mongolien ja turkkilaisten sukua
Tataari-nimitys juontaa alkunsa ta-ta-mongolien heimosta, joka vaelsi Gobin autiomaasta etelään. Ta-ta-mongolit olivat 800-luvulla perustamassa Venäjälle Kultaisen ordan mongolivaltakuntaa Tsingis kaanin pojanpojan Batun johtamina. Mongolivalloittajien sulautuessa alueen alkuperäiseen, pääasiassa turkinsukuiseen väestöön tataari-nimitys laajeni vähitellen tarkoittamaan kaikkia turkkilais-mongolialaisia kansoja.
Yksi Suomen vanhimmista kulttuurivähemmistöistä
Ensimmäiset tataariperheet saapuivat Venäjältä Suomeen kauppiaiksi 1800-luvulla Suomen sodan (1808-1809) jälkeen. Helsingin tataarit perustivat Suomen ensimmäisen Islam-yhdistyksen vuonna 1830. Islamilainen seurakunta perustettiin Helsinkiin vuonna 1925. Tataarit ovatkin Suomen ja Pohjoismaiden vanhin muslimiyhteisö. Nykyisin Suomessa on noin 900 tataaria, joista useimmat ovat Volgan tataarien jälkeläisiä. Tataarit eivät tavallisesti käytä julkisesti uskonnollisia tunnuksia tai asusteita, joten he eivät juuri ulkoisesti poikkea muusta Suomen väestöstä. Suomalainen elämäntapa on muokannut kulttuuria, mutta tataarit ovat säilyttäneet uskontonsa ja tataarikielen. Tataareille on tyypillistä myös toimiminen erillään Suomen muusta muslimiväestöstä.