Virolainen maatiaisrotu

Eestinhevonen on virolainen maatiaisrotu, joka EU:ssa luokitellaan uhanalaiseksi kotieläimeksi, koska rodun populaatio on niin pieni. Virossa on noin 500 puhdasta eestinhevosta. Suomessa eestinhevoset rekisteröidään kylmäverirekisteriin eli K-rekisteriin. Virossa syntyy eestinhevosia vuosittain noin 80 ja niistä suurin osa Saarenmaalla, Hiidenmaalla ja Muhunmaalla.

Eestinhevonen on sukua suomenhevoselle ja, kun1920 luvulla eestinhevosjalostuksessa vielä haluttiin kasvattaa rodun kokoa, hyväksyttiin eestinhevoskantakirjaan muutamia suomenhevosia. Neuvostovallan aikana eestinhevoset vähenivät voimakkaasti maatalouden koneellistumisen myötä. Viron uudelleen itsenäistyttyä oman kansallisen rodun suosio harraste- ja turistihevosena kasvoi suuresti. Tällöin rotuun lisättiin vierasta verta, kuten arabia, new forestia tai jopa lämminveristä ravihevosta, keveyden ja liikkeiden lisäämiseksi. Arabiristeytyksiä on myös hyväksytty kantakirjaan. Nyt Virossa on kuitenkin havahduttu ymmärtämään puhdasjalostuksen merkitys ja EU:n liittymisen myötä alkuperäisrodun puhtaana pitäminen on myös tullut taloudellisesti kannattavammaksi vaihtoehdoksi.

Maatiaisrotuna eestinhevoset ovat karuissa oloissa ja niukkaenergisellä ravinnolla toimeentulevia. Eestinhevosia pidetäänkin usein kotimaassaan ympärivuoden ulkona, jolloin ne syövät hyvin monipuolista ravintoa luonnonlaitumilta ja metsiköistä. Se viihtyy huonossakin säässä ulkona ja pitkäikäinen ja terve. Vieraaseen hevosenpitokulttuuriin tuotaessa ruoan muuttuminen energiapitoisemmaksi ja vähäkortisemmaksi eestinhevosille voi kuitenkin tulla ongelmia. Eestinhevoset ovat myös tottuneet elämään laumassa.

Eestinhevoset ovat pienikokoisia hevosia säkäkorkeuden vaihdellessa 135 - 150 välillä. Alle 148 cm korkeat eestinhevoset ovat kyllä ponikokoisia, mutta silti rodultaan hevosia. Eestinhevosilla on sopusuhtainen rakenne, syvä rintakehä, matalahko säkä ja varsin voimakas kaula. Ne eivät kuitenkaan anna itsestään raskasta vaikutelmaa. Jalat ovat matalat, kestävät ja hyväasentoiset kavioiden ollessa kovat. Takaosa on lihaksikas. Eestinhevoset eivät ole kirjavia, mutta muutoin kaikki yksiväriset värit kaikkine sävyineen ovat edustettuna.

Luonteeltaan eestinhevoset ovat sopeutuvaisia ja yllättävissäkin tilanteissa rauhallisia, ne oppivat nopeasti ja ovat virkeitä. sekä helppoja käsitellä. Ne ovatkin suosittuja perhe- ja harrastushevosia ja soveltuvat hyvin myös ratsastuskoulukäyttöön. Eestinhevosia käytetään Virossa paljon matkailu- ja vaellushevosena. Eestinhevosille järjestetään Virossa myös omia ratsastuskilpailuja. Ponikokoisella eestinhevosella voi kilpailla kaikissa ratsastuksen lajeissa poniluokissa. Ravikilpailuoikeutta ne eivät kuitenkaan hevosrotuisina saa.