Mitä ovat virusabortti ja rinopneumotiitti?
Hevosen herpesvirukset kuuluvat alfaherpesvirusiin. Ne eivät säily hengissä kovinkaan hyvin hevosen ulkopuolella, joten tartuntaan tarvitaan läheinen kontakti. Kumpikin viruksista aiheuttaa hevosella samantapaisen elinikäisen sairastumisen kuin mitä ihmisten herpesvirukset aiheuttavat ihmisille.
Hevosen herpesvirus 1
EHV1:n aiheuttama sairaus on virusabortti, joka voi oireilla hengitystieinfektiona, hermoston toimintahäiriöinä, kesken luomisena tai vastasyntyneillä varsoilla yleisinfektiona.
Sairauden voi saada pisaratartuntana hengitystiemuotoa sairastavalta tai piilevää tartuntaa kantavalta hevoselta, joka erittää virusta hengitysteitse. Tartunnan voi saada myös sairastuneelta tammalta, joka luo sikiön, tai erittää virusta hengitysteitse ja luo sikiön myöhemmin.
Aborttimuodossa tamma yleisimmin luo varsan tiineyden loppuvaiheessa (6-11 kk), jolloin tartunnasta on kulunut 14 - 120 päivää. Tartunta on yleensä saatu hengitysteitse ja tamma on ollut muuten täysin oireeton. Toisena vaihtoehtona on, että tamma on piilevän sairauden kantaja ja tauti jostain syystä, esimerkiksi stressin vuoksi, aktivoituu uudelleen ja aiheuttaa abortin. Jos tamma on kerran elämässään luonut varsan herpesviruksen takia, ei se yleensä uudelleen toistu.
Hermostomuodossa oireena voi olla ohimenevää horjumista tai pahimmillaan täydellinen halvaantuminen. lievästä muodosta hevonen voi toipua, mutta mikäli se menettää kykynsä liikkua tai ulostaa on toipuminen epävarmaa.
Vastasyntyneillä varsoilla virus leviää veren mukana kaikkialle elimistöön aiheuttaen eri elimissä tulehduksia ja kuolioitumista. Varsan menehtyminen on lähes varmaa, jos virusinfektion ohella se saa bakteeritulehduksen ja se on saanut vastasyntyneenä liianvähän ternimaitoa.
Hevosen herpesvirus 4
EHV 4 aiheuttaa rinopneumotiittia eli nenäontelon ja keuhkojen limakalvojen tulehtumista. useimmiten oireet esiintyvät henkitorvessa ja ylähengitysteissä.
Tyypillisinä oireina esiintyy 2 – 10 päivää tartunnan saamisen jälkeen kuumetta, sierainvuotoa ja apaattisuutta. Vanhemmilla hevosilla on elimistössään yleensä vasta-aineita, koska lähes kaikki hevoset sairastavat sen usein alle kolmevuotiaina. Vasta-aineista huolimatta virus voi aktivoitua uudelleen ja sen lisäksi, että oireettomana erittyy hengitystie-eritteissä, se voi myös aiheuttaa uuden sairastumisen.
Virusinfektio voi edetä ylähengitysteistä aina keuhkoihin asti etenkin nuorilla varsoilla. Niillä usein todetaan virusinfektion ohella bakteeri-infektio, joka osaltaan lisää menehtymisen riskiä
Ennaltaehkäisy
Sekä EHV1 että EHV4 infektiota vastaan voi rokottaa. niin rokotteista kuin myös luonnollisen infektion seurauksena kehittyvä immuniteetti on varsin lyhytaikainen, noin 3 - 4 kk. Varsoja ei voida rokottaa ennen kuin vasta noin puolenvuoden iässä, siihen asti ne ovat ternimaidosta satujen vasta-aineiden varassa. Tiineiden tammojen rokotusta on suositeltu tehtäväksi aiempien perusrokotteiden lisäksi 5, 7, ja 9 tiineyskuukauden aikana. Sen lisäksi, jos syntyvälle varsalle halutaan saada paras mahdollinen immuniteetti, tulisi tamma rokottaa noin kuukautta ennen varsomista.