Innocence

Herkkä, omalaatuinen kuvaus kasvamisen kipeydestä

Lucille Hadzihalilovicin esikoiselokuva Innocence sai Suomessa ensiesityksensä syksyllä 2005 Rakkautta ja anarkiaa –festivaaleilla. Vuonna 2004 valmistunut elokuva on allegorinen kertomus tyttöjen matkasta naiseuteen ja seksuaalisuuteen, aikuisuuden pelottaviin ja kiehtoviin puoliin.

Tarina keskittyy salaperäiseen sisäoppilaitokseen, jonne uudet oppilaat tuodaan aina ruumisarkuissa. Sisäoppilaitoksessa asuu ainoastaan pieniä tyttöjä, heidän kaksi opettajaansa sekä joukko vanhoja naisia, joiden tehtävänä on ruokkia oppilaat ja pitää huolta heistä. Opettajat opettavat balettia ja biologiaa, joiden avulla tytöistä kasvatetaan sekä sulokkaita että tiedostavia olentoja.

Koululla on myös mystinen johtaja, joka saapuu paikalle kerran vuodessa ja valitsee jonkun tytöistä mukaansa. Valitun asemasta käydään kovaa kamppailua.

Sisäoppilaitos on suljettu paikka keskellä metsää, eikä ulkopuolelle ole sallittua mennä. Arvata saattaa, kuinka käy: aina on muutama utelias, jotka uskaltavat uhmata kieltoja ja käskyjä. Tuntematon maailma edustaa aikuisuutta, joka houkuttelee ja kammottaa. Karanneiden tyttöjen kohtalot ovat monenlaisia, mutta niitä yhdistää yksi tekijä – se, että sisäoppilaitoksen aikuiset eivät juuri tahdo puhua niistä.

Tapahtumien tempo on hidas, eikä varsinainen juoni ole kovinkaan mutkikas. Elokuvan voima on sen huimassa visuaalisuudessa, viattomuuden kauniissa kuvissa, joissa valkopukuiset pikkutytöt leikkivät keskellä vihreää lehtimetsää. Mitä allegoriseen tasoon tulee, se on joiltain osin raikas ja kiinnostava, mutta päätyy välillä toistelemaan hieman kuluneita metaforia syöksyvistä vesimassoista ja lasin alle surmatuista perhosista.

Innocence on hyvin vahvasti naisten elokuva. Pienet tyttönäyttelijät ovat rooleissaan erinomaisia. Erityisen mieleenjäävä on Zoé Auclairin herkästi tulkitsema Iris, jonka näkökulmasta elokuvan tapahtumia pitkälti seurataan. Aikuisista erikoisen hienon roolisuorituksen tekee baletinopettajaa esittävä Marion Cotillard, joka on aiemmin tuttu muun muassa elokuvissa Big Fish (2003) ja Pitkät kihlajaiset (2004). Hänen hahmonsa on kiinnostavan ristiriitaisella tavalla sekä herkkä että katkeroitunut.

Eräs elokuvan mielenkiintoisista jännitteistä on lopun uhka, joka värjyy koko ajan pienten koululaisten yllä. Jonain päivänä heidän on lähdettävä sisäoppilaitoksesta, omasta lintukodostaan, mutta kukaan ei tiedä, mitä sen jälkeen seuraa. Kun katsoja on yhtä tietämätön kuin elokuvan pienet oppilaat, alkaa mielikuvitus väkisinkin laukata pitkin hurjia teitä. Korkeiden oletusten jälkeen lopun heteronormatiivinen olemus on lievä pettymys.

Innocence on todennäköisesti sellainen elokuva, joka koskettaa toisia syvästi samalla kun jättää toiset kylmiksi. Vaikka se sijoittuu epätodelliseen maailmaan, sen elementit ovat hyvin todellisia - ne ovat vain peräisin unien ja alitajunnan mailta, eikä meidän arkimaailmastamme.

Alkuperäinen nimi:Innocence
Ohjaaja:Lucile Hadzihalilovic
Käsikirjoitus:Lucile Hadzihalilovic
Pääosanäyttelijät:Marion Cotillard, Hélène de Fougerolles, Zoé Auclair
Tuottaja:Patric Sobelman
Valmistusvuosi:2004
Valmistusmaa:Belgia/Ranska/Iso-Britannia
Kieli:ranska
Kesto:115 min
Genre:draama
Arvostelu:****