Millaisia merkittyjä vaellusreittejä Lapissa on?
Kalottireitin
Kalottireitin pohjoispää sijaitsee Norjan Kautokeinossa ja eteläpää joko Ruotsin Kvikkjokkissa tai Norjan Sulitjelmassa. Reitin yhteispituus on yhteensä noin 800 kilometriä ja se on tarkoitettu kesäaikana tapahtuvaan vaellukseen. Suomen puolella oleva osuus kulkee Käsivarren tunturialueen poikki ilman lenkkejä, joten pelkästään Suomen puolella kulkiessaan reitiltä joutuu palaamaan samaa tietä takaisin kuin on mennytkin. Paras aloituspaikka Suomen puolella on Kilpisjärvi. Reitti kulkee lähes koko matkan puuttomalla paljakalla ja sen varrella on hyvä autio- ja varaustupaverkosto.
Pallas-Ounastunturin alueen
Pallas-Ounastunturin alueen luonto on monipuolista. Yhteensä merkittyjä kesä- ja talvireittejä on noin 260 kilometriä. Alue sopii erittäin hyvin pitkiin tunturivaelluksiin, mutta myös päiväretkiin löytyy useita vaihtoehtoja. Tärkein merkitty kesävaellusreitti Hetasta Pallakselle on noin 55 kilometriä pitkä ja kulkee ylhäällä tuntureiden paljakassa. Talvireitillä alempana on kulkua hankaloittavia soita ja järviä. Taukotuvat sijaitsevat noin päivän matkan päässä toisistaan. Muutamien taukotupien yhteydessä on myös varaustupia ja matkan varrella on laavuja ja tulentekopaikkoja. Kansallispuiston perusosassa leiriytymispaikat on osoitettu erikseen. Vain pienessä erämaaosassa leiriytyminen on vapaata ja tulentekoon tarvitaan lupa. Jalkaisin saa liikkua myös merkityn reitistön ulkopuolella.
Lemmenjoen kansallispuisto
Lemmenjoen kansallispuisto on maamme suurin. Vaellusreittejä kulkee vain osalla alueesta. Lemmenjoen kansallispuisto sopii vaativaan vaellukseen erämaisuudessaan ja merkittyjen reittien vähyydessään. Myös autiotupia on alueella harvakseltaan. Monipuolinen reitti lähtee Njurgalahden kylästä ja kulkee Lemmenjoen vartta kultamaiden halki. Suosituimmat kohteet ovat Lemmenjokilaakso ja Sallivaaran alue. Joen yli pääsee veneellä tai siltoja pitkin. Reitin varrella on taukotupia ja varauskämppiä, mutta aikoessaan vaeltaa koko merkityn reitin läpi, on varattava myös teltta mukaan. Leiriytyminen on sallittua vain merkityillä paikoilla. Matkan varrella on muun muassa Ravadaskongäs.
Kevon luonnonpuistossa
Kevon luonnonpuistossa saa kulkea vain merkityillä poluilla. Puisto jakautuu rotkoalueeseen ja tunturialueeseen. Edellisellä saa liikkua jalan 1.5.-15.10. välisenä aikana, rotkoalueella liikkuminen on kokonaan kielletty 1.4.-14.6. Rotkoalueen halki kulkee 63 kilometriä pitkä vaelluspolku, jonka varrelle ovat keskittyneet myös puiston parhaat nähtävyydet. Reitin maasto on melko vaativa ja raskas nousuineen ja laskuineen kurun rinteillä. Jokia voi joutua ylittämään kahlaamalla. Leiriytyminen on sallittua vain siihen osoitetuilla paikoilla, samoin tulenteko. Ruktajärven autiotuvalta erkanee 55 kilometriä pitkä rengasreitti, joka käy Kuivitunturilla ja palaa rotkoreitille Fiellun putouksen koillispuolella.
Sevettijärvi-Pulmakinjärvi –reitti
Sevettijärvi-Pulmakinjärvi –reitti on noin 80 kilometriä pitkä. Se ei ole kovinkaan vaativa, mutta vaatii pituutensa puolesta vaeltajaltaan hyvää kuntoa. Jalkineiden puolesta on varauduttava siihen, että Silisjoki on ylitettävä kahlaten. Reitti kulkee suurimmaksi osaksi maamme laajimmalla erämaa-alueella, Kaldoaivin erämaassa. Taukotupia reitin varrella on reilu puolenkymmentä.
Inarinpolku
Inarinpolku on noin 100 kilometriä pitkä historiallinen vaellusreitti Inarin ja Norjan Karlebotin välillä. Reitin varrella luonto on vaihtelevaa, ja reitti on erittäin vaativa mm. siksi, että Suomen puolella on vain muutama autiotupa, eikä sitä ole merkitty ulkoilu- tai peruskarttoihin. Myös maastomerkinnät ovat paikoin huonot.
Saamen polku
Saamen polku on Sevettijärven eräretkeilyalueen uusimpia vaellusreittejä. Pituutta sille kertyy noin 87 kilometriä. Alueella voi tehdä päivän retkiä, mutta koko reitin vaellukseen on varattava noin viikko. Maasto on erittäin vaihtelevaa männikkökankaista avotunturiin ja reitin viimeisellä osuudella joudutaan ylittämään joki kahlaamalla. Reitin varrella on vuokrakämppiä sekä taukotupia, tulentekopaikkoja ja laavuja.
UKK-reitti
UKK-reitti soveltuu loistavasti vaeltamiseen. Se ulottuu Joensuusta Tulppioon ja Lapin läänin puolella siitä on noin 230 kilometriä kulkien Sallan kunnan halki Oulangan kansallispuistosta Härkätunturille. Reitin varrella on useita luonnonnähtävyyksiä kuten Aatsinginhauta ja Sallatunturi. 8-34 kilometrin pituisista etapeista muodostuva reitti on vaativa muutamia perheretkeilyyn soveltuvia pätkiä lukuun ottamatta. Viehättävin on pohjoisin osuus Naruskan ja Tulppion välillä. Reitin varrella on useita autiotupia, laavuja ja tulentekopaikkoja.