Millaista ravintoa leikki-ikäiselle?
Leikki-ikäisten lasten ruokahalu ja ruokamäärät vaihtelevat usein, sillä niihin vaikuttavat mm. lapsen kasvunopeus, ulkoilun ja unen määrä, päivärytmi ja terveys. Kun lapsi syö ruokahalunsa mukaisesti täysipainoista ruokaa, määrä vastaa tavallisesti hyvin lapsen tarpeita. Ruoan määrää ja sen sopivuutta seurataan neuvolassa tarkkailemalla lapsen kasvamista. Säännönmukaisilla aterioilla tuetaan lapsen ruokahalun säätelyä ja samalla se estää syömiseen liittyviä ongelmia. Lapset eivät syö saman verran joka kerta, vaan tasaavat energiansaannin syömällä vähemmän runsaasti energiaa sisältäneen aterian jälkeen. Lapsi syö varastoon harvemmin, mutta poikkeuksen tekevät herkut ja makeiset, joita lapsi saattaa ahmia liikaa. Alle 3-vuotiaille annetaan D-vitamiinivalmistetta joka päivä ja tuon iän ylittäneille suositellaan D-vitamiinia annettavaksi talviaikaan.
Apua ruokaympyrästä
Ruokaympyrä tai –kolmio helpottaa leikki-ikäisen ruokavalion suunnittelua. Leikki-ikäisille lapsille suositellaan 6dl maitovalmisteita päivittäin ja vastaavasti 4-6 tl näkyvää rasvaa pitäisi riittää. Leivän päälle sopii hyvin rasiamargariini. Pehmeällä rasvalla voideltu leipä on rasvan laadultaan parempi kuin pelkkä juustolla tai kinkulla päällystetty leipä. Normaalisti leiväksi suositellaan ruis- tai grahamleipää, tummaa sekaleipää tai näkkileipää. Monet lapset pitävät ruoasta, jossa on jauhelihaa ja se tuleekin valikoida tarkoin. Hyviä vaihtoehtoja ovat vähärasvaiset naudan-, broilerin- ja kalkkunanjauheliha. Kalaa ja broileria suositellaan laadukkaan rasvan vuoksi.
Aterioilla on hyvä tarjota tuoreita kasviksia. Ne voidaan valita esimerkiksi vuodenajan mukaan, talvella juureksia, kesällä tomaattia ja kurkkua. Marjoja tai hedelmiä on terveellistä nauttia päivittäin. Kasviksia, marjoja ja hedelmiä voidaan lisätä myös puurojen sekaan. Vähäsuolainen ruoka on hyvästä ja makua kannattaakin lisätä sipulin, tomaatin tai paprikan avulla. Usein yrtit tuovat vaihtelua ja uudenlaista makua ruokaan. Happamilla ja kirpeillä mausteilla voi vähentää suolan tarvetta. Lapset pitävät makeasta ja herkutteluhetkiäkin tulee sallia. Kerta-annoksen tulee olla riittävän pieni ja herkkujen syönti tulee ajoittaa aterioiden ja välipalojen yhteyteen. Tämä on vähemmän haitallista hampaille.
Ruokatottumukset
Jos lapset saisivat itse valita, he varmasti söisivät tuttuja ruokia ja paljon herkkuja. Ennen kuin lapsi alkaa pitää uudesta ruoasta, vaaditaan yli kymmenen maistamiskertaa. Vanhemmat ja muut aikuiset vaikuttavat puheillaan ja käyttäytymisellään lasten ruokailun kehittymiseen. Tärkeää on, että koko perhe syö yhdessä ja säännöllisiin aikoihin. Vanhemmilla tulee olla valta päättää ruoista, juomista ja jälkiruoista. Lapsi saa sitten valita syötävänsä tarjolla olevista vaihtoehdoista. On hyvä antaa lapsen maistaa ruokaa ja jos se ei miellytä, niin hän voi valita jotain muuta. Lasta on autettava omatoimiseen syömiseen. Leikki-ikäinen lapsi tarvitsee selvää opastusta siitä, miten ruokapöydässä käyttäydytään. Opetetusta käytöksestä kannattaa kiittää ja kehua lasta, mutta ruokaa ei tule käyttää palkitsemiseen.
Ruokailu päivähoidossa
Kun lapsi aloittaa päivähoidossa on vanhempia ja hoitopaikan hyvä sopia ja keskustella ruokailun periaatteista. Ruokavalinnoissa ja tavoissa on hyvä olla johdonmukainen, ettei lapsi joutuisi kohtaamaan ristiriitaisia vaatimuksia. Ruokalista tulee olla esillä ja siitä on tiedotettava vanhemmille. Päivähoidossa on hyvä mahdollisuus opettaa lapselle pöydän kattamista, ruoan tarjoilua, yhdessä ruokailua, siistimistä ja toisten huomioonottamista ruokapöydässä. Ruoka-aiheisten leikkien ja piirustustehtävien avulla voidaan tutustua ruokaan liittyviin asioihin.