Tyttöjen kehitys
Millainen on kehitys tytöstä naiseksi?
Suomessa tyttöjen kuukautiset alkavat keskimäärin 12–13 vuoden iässä, vaikka yksilöllisiä poikkeamia on runsaasti. Alkamisajankohtaan vaikuttavat usein perinnölliset tekijät, joten äidin ja isoäidin kehitys on usein suuntaa-antava. Ennen kuukautisten alkua on nuoressa tytössä tapahtunut jo monia muutoksia. Vartalo on saanut naiselliset tuntomerkkinsä, oma tahto on noussut pinnalle ja äkilliset mielialan vaihtelut riepottavat nuorta yhä useammin.
Kuukautiset voivat alussa olla hyvinkin epäsäännölliset löytäen normaalin kiertorytminsä usein vasta parin vuoden kuluttua. Epäsäännöllisyydestä tai kavereita myöhäisemmästä alkamisajankohdasta ei kuitenkaan pidä huolestua, sillä kaikilla nuorilla on oma sisäinen ”kellonsa”. Vilkastunut hormonaalinen tuotanto vaikuttaa yksilöllisesti nuoren psyyken kehitykseen. Tunteen purkaukset, itkut ja naurut, ilman selkeää syytä ovat tällöin erittäin tavallisia.
Oman itsensä tarkkailu ja oman minän etsintä luovat pohjaa persoonallisuuden kehitykselle. Halu irrottautua vanhemmista ja heidän holhouksestaan on myös tälle kehitysvaiheelle tyypillistä. Irtautuminen voi olla rajuakin hämmentäen paitsi nuorta itseään, myös koko perhettä. Murrosiästä puhutaan 14–16 vuoden iässä, vaikka tässäkin vaihtelut ovat suuria. Vanhemmat saattavat olla hädissään ja pyrkiä tietoisesti tai alitajuisesti estämään nuorta aikuistumasta - pitämään hänet vielä turvallisesti kodin piirissä ”lapsena”. Hyvä on kuitenkin muistaa, että murrosikä on luonnollinen osa aikuistumista.
Ensikäynti gynekologilla
Ensikäynnin ajoitus riippuu monista tekijöistä, mutta ennen kaikkea tytön omasta tilanteesta. Muutamia ohjeita voidaan kuitenkin antaa. Mikäli kuukautiset ovat erityisen kivuliaat tai runsaat tehden olon epävarmaksi ja tukalaksi niin, että usein joudutaan olemaan pois koulusta päivä pari, on aihetta kääntyä gynekologin puoleen. Vastaanotolla on syytä käydä myös silloin, kun seurustelu muuttuu vakavammaksi ja ehkäisy tulee ajankohtaiseksi. Sisätutkimusta ei välttämättä tarvitse tehdä, mikäli tyttö on vielä koskematon ja immenkalvo on ahdas. Tällöin tutkimus tehdään ultraäänilaitteella. Mikäli nuorella on jo ollut yhdyntöjä, tehdään yleensä normaali sisätutkimus.
Kivuliaita kuukautisia voidaan hoitaa prostaglandin estäjillä (Burana, Ibusal, Ketorin jne.), jotka kivuneston ohella vähentävät vuotoa. Kipulääkkeistä saadaan paras teho, jos niitä voidaan ottaa ennakkoon edellyttäen tietenkin, että kuukautiset ovat säännölliset ja tyttö tietää pahimmat kipupäivänsä. Lääke ei vain poista kipua, vaan vaikuttaa myös kipua synnyttävään mekanismiin.
Toisinaan voidaan hoitona harkita myös matalahormonista e-pilleriä, joka soveltuu hyvin nuorille tytöille. Se vie kivun, vähentää vuotoa ja säännöllistää kuukautiskiertoa sekä suojaa ei-toivotulta raskaudelta. Nuoret kun aloittavat seurustelun entistä aikaisemmin ja saavat siten ensimmäiset yhdyntäkokemuksensakin nuorempina. Sanomattakin on selvä, että liikunta, säännöllinen elämänrytmi ja terveellinen ravinto auttavat niin kuukautisvaivoihin kuin yleensäkin selviytymiseen murrosiän vaikeuksista mahdollisimman vähin kolhuin.
Äiti avainasemassa
Nykyaikainen ja valveutunut äiti seuraa tyttärensä edesottamuksia läheltä lämmöllä antaen nuorelleen oman kasvutilansa. Äidin ja tyttären luottamuksellinen suhde on puoli voittoa aikuistumisen vaikeuksista. Äiti voi ennakoida monia asioita: ostaa tyttärelleen alan kirjallisuutta, jota on kiitettävästi tarjolla. Äiti voi myös madaltaa kynnystä kannustaen tytärtään käymään ensimmäistä kertaa gynekologin vastaanotolla. Hän voi kertoa omista kokemuksistaan ja rohkaista tytärtä etukäteen miettimään, mitä kaikkea hän haluaa vastaanotolla kysyä.
Jokainen nuori kokee murrosikänsä omalla persoonallisella tavallaan. Nykynuoret kehittyvät aikaisemmin kuin heidän vanhempansa aikoinaan. Aikuisten tehtävä on olla lähellä valmiina auttamaan, kun neuvoja tarvitaan. Nuoret, niin tytöt kuin pojatkin, ovat täynnä kysymyksiä, eikä tyhmiä kysymyksiä olekaan.