Kaunislehtiset viherkasvit
Millaisia viherkasvit ovat?
On olemassa paljon huonekasveja, joiden päätehtävä ei ole kukkiminen vaan kauniit lehdet. Näillä viherkasveiksi kutsutuilla kasveilla voi olla joko vihreät tai eri tavoin kirjavat lehdet. Osa on pienikokoisia ikkunalaudalle sopivia, toiset taas hyvinkin isoiksi kasvavia. Monet kirjavalehtiset kasvit vaativat enemmän valoa kuin pelkästään vihreälehtiset kasvit.
Kirjavalehtisiä ikkunalaudalle sopivia pienikokoisia kasveja ovat mm. täplälehti (Hypoestes phyllostachya), värinokkonen (Coleus Blumei –hybridit), kirjolehti (Caladium bicolor –hybridit) ja pitsilehti (Fittonia verschaffeltii). Sekä täplä-, kirjo- että pitsilehti pitävät korkeasta ilmankosteudesta. Värinokkonen on yksi helpoimmin kasvatettavista huonekasveistamme, kunhan sitä ei päästä kuivumaan.
Isompia kirjavalehtisiä kasveja ovat esimerkiksi kiiltopensas (Aucuba japonica) ja ihmepensas eli kroton (Codiaeum variegatum). Molemmat ovat valoisan ja viileän paikan kasvi. Krotoneita on olemassa sekä väriltään että lehtien mallilta ja kuvioinnilta monenlaisia.
Kauniita vihreälehtisiä huonekasveja ovat muorinkukat eli peperomiat (Peperomia polybotrya). Niitä on olemassa lukuisia eri lajeja mm. kilpimuori, uurremuori ja kotimuori. Suurin osa huonekasveina kasvatettavista muorinkukista on pienikokoisia ja helppohoitoisia. Ne pitävät valoisasta paikasta, mutta selviävät varjoisammassakin. Ne pystyvät varastoimaan vettä tehokkaasti solukoihinsa, joten ne kestävät yleensä hyvin lyhytaikaista kastelun puutettakin.
Isompia vihreälehtisiä huonekasveja ovat peikonlehti (Monstera deliciosa) ja monet saniaiset. Pienen peikonlehden taimen lehdet ovat vielä aivan ehyet, mutta kun taimi kasvaa, alkavat sen lehdet itsestään liuskoittua. Peikonlehti on hyvin rentovartinen ja tarvitsee tukea. Alun perin luonnonkasvina trooppisissa sademetsissä se tavoitteleekin valoa kiipeämällä muitten kasvien runkoja pitkin ylöspäin. Luonnossa se voikin saavuttaa jopa kymmenen metrin korkeuden, mutta asuinhuoneissa sillä harvoin on tällaiseen pituuteen mahdollisuuksia. Pituutta kasvaessaan peikonlehti kasvattaa itselleen ilmajuuria, joita ei saa leikata pois, muuten kasvi kärsii. Peikonlehti tarvitsee paljon valoa, ilmaa ja vettä.
Kaikille saniaisille on yhteistä auringonvalon kaihtaminen ja korkean ilmankosteuden vaatiminen. Ulkonäöltään niitä on hyvin erilaisia. Hiussaniainen (Adiantum raddianum) on pienilehtinen ja –kokoinen, pesäraunioisella (Asplenium nidus) ja sulkasaniaisella (Nephrolepis exaltata) puolestaan on isot ja pitkät lehdet.