Kognitiivinen terapia
Mitä on kognitiivinen psykologia ja terapia?
Aaron Beck loi 1960-luvulla syntyneen kognitiivisen psykologian pohjalta kognitiivisen psykoterapian perustan 1970-luvulla. Aluksi tätä terapiaa käytettiin lähinnä depression hoitoon, mutta teoriaa on sen jälkeen kehitetty ja sen ala on laajentunut ja kattaa jopa persoonallisuushäiriöiden ja skitsofrenian hoidon.
Kognitiivinen psykologia, johon tämä terapia perustuu, tutkii ihmisen tietoa ja siihen liittyviä prosesseja, kuten muistia, oppimista, ajattelua, havaitsemista, luovuutta ja kykyä ratkaista ongelmia. Tutkimusote ei ole introspektiivinen vaan ihmistä tarkkaillaan hänen ulkopuoleltaan. Kognitiivinen psykologia korostaa sitä, että ihmisen ajatustavat ovat peräisin niiltä henkilöiltä, joihin hän on elämänsä aikana samaistunut tai samaistuu koko ajan. Näin hänelle on voinut kehittyä epätarkoituksenmukaisia tapoja käsitellä asioita. Jatkuvat negatiiviset kokemukset ovat muokanneet sairastuneille epäedullisen kuvan itsestä.
Kognitiivisessa terapiassa pyritään muuttamaan potilaan kielteisiä mielikuvia ja uskomuksia positiiviseen suuntaan. Poistetaan oireita ja käyttäytymiseen liittyviä tiedollisia vääristymiä. Lyhyissä terapioissa keskitytään potilaan epätarkoituksenmukaisten ajatustapojen tunnistamiseen ja muuttamiseen, jolloin potilaan ongelmanratkaisutaidot paranevat ja hän alkaa selvitä elämässään paremmin. Pitkissä terapioissa on tavoitteena saada aikaan uudenlaisia kokemustapoja ja vuorovaikutussuhteita. Sairastuneilla on jäykkiä sisäisiä sääntöjä, joiden takia heidän kokemusmaailmansa on rajoittunut. Terapiassa käydään läpi elämänkokemuksia ja kehityshistoriaa niiden sääntjen löytämiseksi, jotka kussakin tapauksessa ohjaavat käyttäytymistä.
Kognitiivisen terapian menetelmät
Terapeutti luo hoidon rakenteen ja asiakas sisällön. Asiakas käsittelee tätä sisältöä terapeutin kanssa. Hoidon onnistuminen riippuu asiakkaan motivaatiosta ja halusta oppia sekä terapeutin kyvystä löytää olennaiset sairauteen vaikuttavat tekijät. Hoidolle asetetaan tavoitteet, joita voidaan myöhemmin korjata. Terapia voidaan lopettaa, jos nämä tavoitteet saavutetaan. Tarvittavan hoidon määrä riippuu potilaan sairauden vaikeusasteesta ja terapeutin menetelmistä.
Kognitiivinen psykoterapia edellyttää asiakkaalta aktiivisuutta ja pyrkimystä saavuttaa asetetut tavoitteet. Hoidon aikana potilaalle annetaan kotitehtäviä ja käytetään apuvälineitä, kuten videotekniikkaa. Asiakas voi hänestä tehdyn videonauhoituksen avulla käydä vielä kotona läpi terapiassa ilmenneitä asioita. Kognitiivista psykoterapiaa annetaan useimmiten yksilöterapiana, mutta terapiaa voidaan käyttää myös ryhmien, avioparien ja perheiden hoidossa. Sitä voidaan antaa kaikenikäisille ihmisille. Sen sovelluksia on käytössä myös työnohjauksessa, konsultoinnissa ja koulutuksessa.
Kognitiivinen psykoterapia on tieteeseen pohjautuvaa ja sitä on tutkittu paljon. Hoitotulokset ovat olleet hyviä. Sillä hoidetaan mm. depressioita, syömishäiriöitä, sosiaalisia pelkoja, paniikkihäiriöitä, pakko-oireita, stressiä, psykosomaattisia sairauksia, päihdeongelmia, persoonallisuushäiriöitä ja skitsofreniaa. Sen avulla voidaan estää oireiden uusiutumista, koska siinä opetetaan tunnistamaan oireita ja neuvotaan itsehoitoa. Sille tyypillisiä piirteitä ovat fokusoituneisuus, päämäärätietoisuus, harjoittelu ja kotitehtävät.
Suomessa kognitiivisella terapialla on vastaava asema kuin psykoanalyyttisella psykoterapialla. Kognitiivisessa psykoterapiassa ei tutkita ihmisen varhaishistoriaa vaan oletetaan, että ajattelun muuttuminen realistisemmaksi auttaa potilasta paranemaan tai ratkaisemaan ongelmia.