Mikä on epilepsia?

Epilepsialla tarkoitetaan toistuvia kohtauksia. Arviolta noin 9-10 % ihmisistä saa jossakin elämänsä vaiheessa epileptiseksi kohtaukseksi luonnehditun kohtauksen. Väestöllä noin 1 %:lla on aktiivisesti vaikuttava epilepsia. Useimmat epileptiset kohtaukset menevät ohi itsestään ja ne ovat lyhyitä. Kohtaus syntyy ohimenevästä häiriöistä aivotoiminnassa. Hermosolut purkautuvat poikkeavasti. Tyyppi määritellään purkauksen alkamiskohdasta ja leviämisestä. Usein kohtaukset pysyvät samantyyppisinä potilailla jatkossakin, sillä aikaisempi kohtaus altistaa uusille toimintahäiriöille tulevaisuudessa.Kohtauksen saanut voi oirehtia menettämällä tajuntansa kokonaan tai olla poissaoleva, saada aisti- ja käyttäytymishäiriöitä sekä raajojen nykimistä. Koko ruumis voi myös kouristella. Epileptisessa kohtauksessa on motoriikan häiriöitä. Kohtauksessa voi esiintyä myös tajunnanhämärtymiskohtauksia. Ne alkavat tajunnanhämärtymisellä, jota edeltää mahdollisesti läheisyyden hakeminen, poissaolevuus sekä kasvojen, käsien ja/tai jalkojen nykiminen. Näissä kohtauksissa kuitenkin tajunta säilyy. Suoraan yleistyvässä kohtauksessa aivotoiminnan häiriö leviää samalla molemmille aivopuoliskolle. Mahdolliset kouristukset tulevat molemmille puolille. Nämä kohtaukset alkavat tavallisesti ilman esioireita ja tajunta häiriintyy heti. Grand Mal (GM) on kohtaus, joka alkaa ilman ennakkovaroituksia. Epileptikko kaatuu maahan ja jokaisessa raajassa on kohtauksia. Kohtauksen aikana epileptikko ei tunne kipua.

Kohtaustyypit ja epileptikon auttaminen

Petit Mal (PM) on kohtaus, jossa toiminnot häiriintyvät hetkeksi, tai katkeavat. Hän katsoo eteensä ja silmät saattavat rypytellä. Tajunta katkeaa hetkeksi, mutta muita oireita ei synny. Epileptikko ei esimerkiksi kaadu. Alle 2-vuotiailla lapsilla tavallisin kohtaustyyppi on Status epilepticus, jossa GM-kohtaukset tulevat peräkkäin ilman epileptikon tajuihin tulemista. Tämä on vaarallinen kohtaustyyppi.

Epilepsian hoidossa tärkein hoito ovat lääkkeet, joilla saadaan jotkut epileptikot täysin oireettomiksi ja useimmilla sairaus paremmin aisoihin. Terveet elämäntavat myös vaikuttavat. Epileptikon voi tunnistaa hänen kaulassaan tai ranteessaan kannettavasta korusta, jossa lukee myös sana epilepsia. Kohtauksen sattuessa epileptikon kouristuksia ei saa yrittää torjua, mutta on pidettävä huoli, ettei kouristukset saa epileptikkoa lyömään päätänsä. Kylkiasento on paras, mahdollisen oksentelun takia. Kohtauksen kestäessä yli 15 minuuttia tai jos kohtausta seuraa toinen kohtaus, on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin. Useimmiten epileptikkoa ei tarvitse viedä lääkäriin kohtauksen jälkeen.