Millainen on budhalaisuuden historia ja suuntaukset?
Historia
Siddhartha Gautaman opetuksiin perustuva buddhalaisuus syntyi Intiassa noin 500-luvulla eKr. Siddhartha Gautama oli intialainen prinssi, joka ryhtyi askeetikoksi nähtyään palatsin ulkopuolisessa maailmassa vallitsevan kurjuuden ja köyhyyden. Mietiskelyn ja maallisista nautinnoista kieltäytymisen kautta hänestä tuli hengellinen opettaja, Buddha (”valaistunut”).Buddhalaisuus levisi Intiasta Kaakkois-Aasian maihin. Intiassa buddhalaisuus väistyi hindulaisuuden ja muslimivalloitusten tieltä 500-luvun jälkeen. Buddhan opit vaikuttivat kuitenkin suuresti myös hindulaisuuteen, jossa Buddha nähdään jumalolentona toisin kuin perustaltaan ateistisessa buddhalaisuudessa.
Levinneisyys ja kannattajamäärä
Maailmassa on yli 300 miljoonaa buddhalaista. Thaimaa, Myanmar, Japani ja Sri Lanka ovat buddhalaisuuden tärkeimpiä kannattajamaita. Kambodzan ja Laosin pääuskonto on buddhalaisuus. Intiassa buddhalaisuutta tavataan etupäässä maan koillisosissa.
Buddhalaisuuden kolme pääsuuntausta
Theravada eli ”Vanhimpien opetukset” on buddhalaisuuden vanhoillinen muoto, joka tunnetaan myös hinayana -buddhalaisuutena. Alkuperäisten säännösten tarkka seuraaminen on tärkeää, ja luostarilaitoksella on merkittävä asema. Theravada on onnistunut ainoana buddhalaisuuden suuntauksena säilyttämään täydellisen kokoelman buddhalaisia kirjoituksia. Theravadabuddhalaisia on yli 100 miljoonaa koko maailmassa. Theravada on Thaimaan, Sri Lankan, Myanmarin, Laosin ja Kambodžan valtauskonto.Vapaamielinen Mahayana- buddhalaisuus syntyi uudistusliikkeeksi kritisoimaan hinayana-buddhalaisuuden ankaraa käsitystä pelastumisesta. Sitä voidaan kutsua myös viisauden ja myötätunnon tieksi, jossa jokaisella on mahdollisuus valaistumiseen. Erotuksena perinteiseen buddhalaiseen ateismiin tämän suuntauksen parissa palvotaan Buddhaa jumalana ja boddhisattvoja eli valaistuneita ihmisiä pelastajina. Mahayanan Kaakkois-Aasiassa esiintyvä koulukunta tunnetaan länsimaissa Zen -buddhalaisuutena.
Vajrayanaa eli timanttipolkua kutsutaan myös tantriseksi buddhalaisuudeksi ja sen keskus on Tiibetissä. Sen pääpaino on ihmisen buddhaluonnon korostamisessa. Vajrayanassa käytetään erilaisia symboleja ja rituaaleja, ja sen sanotaan edellyttävän gurun (tiibetiksi laman) henkilökohtaista opetusta, voimakasta itsekuria ja suurta myötätuntoa. Se on levinnyt Himalajalta Mongoliaan sekä nykyisen Venäjän federaation alueelle, mm. Tuvaan, Kalmukiaan ja Burjatiaan.Peruskirjallisuus
Buddhan omia kirjoituksia ei ole säilynyt, mutta hänen oppilaansa keräsivät yhteen hänen opetuksiaan vuosina 100 eKr - 200 jKr. Opit koottiin buddhalaisuuden kaanoniksi Tripitakaksi. Tripitaka tarkoittaa kolmea koria, jotka ovat:
- luostarisääntö
- Buddhan opetuksia, Dhammapada (hyveen pohdiskelua)
- uskonnonfilosofista pohdiskelua