Millaisia ovat vauvan uniongelmat?
Kun vauva tulee kotiin synnytyssairaalasta vanhemmat tietävät yleensä, että vauvan unirytmi alkaa säädellä myös heidän omaa untaan. Siksi uniasiat nousevatkin varsin pian päällimmäiseksi perheessä, kun vauvan unirytmi alkaa muutaman ensimmäisen kuukauden kuluessa hiljalleen muotoutua. Vanhemmat ovat osanneet kenties varautua siihen, että vauvan ensimmäiset kolme kuukautta unirytmi saattaa olla varsin epäsäännöllinen ja uni katkonaista sen vakiintuessa vasta muutamien kuukausien kuluessa ja vauvan oppiessa olemaan syömättä yön ajan.
Joskus unirytmi ei kuitenkaan vakiinnu kirjojen kertoman mukaisesti kolmen kuukauden koliikin päätyttyä tai ylipäätään vauvan jättäessään taakseen elämänsä ensi kuukaudet. Jo synnytyssairaala-aikana vauvan oppima tapa herätä syömään kolmen tunnin välein saattaakin jatkua pitkälle vuoden ikään saakka, jos äiti ei ryhdy vierottamaan lastaan yösyönneistä puolen vuoden iän jälkeen. Näin unirytmi saattaa hyvinkin jatkua katkonaisena kuukausikaupalla. Heräämisestä yöaikaan voi tulla vauvalle tapa, josta on hankala päästä irti. Vauva ei ole välttämättä edes nälkäinen, mutta herättää äidin vanhasta tottumuksestaan maitotarjoilua ylläpitämään. Onpa joukossa 2- tai jopa 3-vuotiaitakin lapsia, jotka yhä heräilevät tuon vanhan tavan vuoksi. Jokainen vauva on joka tapauksessa oma yksilö eli nukkumisenkin ja unen tarpeen suhteen vauvat voivat olla hyvin erilaisia.
Nukkumaanmenorutiinien puuttuminen alku uniongelmille
Lapsi tarvitsee jo puolen vuoden iästä alkaen tietynlaiset samoina toistuvat nukkumaanmenorutiinit. Mikäli lapsi viedään unille milloin sattuu katsomatta yhtään kelloon, on selvää, että aamuisin herätäänkin varmasti milloin sattuu, eikä hyvää unirytmiä pääse syntymään. Ongelmat ovat tällöin valmiit. Lapsen varsinainen uniaika saattaa olla jo ohitse, jos ei tarkkailla merkkejä lapsen olemuksessa, milloin olisikaan itse asiassa syytä laittaa pienokainen nukkumaan. Yliväsynyt lapsi saattaa odottaa unta pitkään sängyssään ja toisaalta liian aikaisin sänkyyn laitettu lapsi saattaa huutaa kiukkuisena varsin pitkään. Unten maille kannattaa siis valmistautua juuri oikeaan aikaan ja oikeiden rutiinien siivittämänä.
Kotiunikoulut ohjaavat lasta eroon katkonaisista öistä
Kun lapsi heräilee vielä vuoden iässäkin useita kertoja yössä, saattaa katkonainen uni alkaa painamaan paitsi lasta itseään niin myös vanhempia, jotka joutuvat heräilemään tämän tästä itkevää lasta rauhoittelemaan. Onkin aika kokeilla niin sanottua ”kotiunikoulua”, eli opettaa lapsi nukkumaan yönsä heräilemättä ja auttaa häntä vanhoista tavoista eroon. Kotiunikouluissa on kosolti erilaisia tapoja auttaa lapsi unten maille. Unikouluista on olemassa paljonkin kirjallisuutta, johon kannattaa tutustua, jos kokee tarvitsevansa asiasta lisätietoa.
Uniongelmien kirjo
Vauvan elämän alussa niin sanottu kolmen kuukauden koliikki saattaa häiritä vauvan yöunta. Asialle ei ole juuri mitään tehtävissä, eli ainoastaan aika auttaa jaksosta ylitse ja öiden pitäisi tasoittua itsestään koliikkivaiheen mentyä ohitse. Kolmen kuukauden iästä lapsen maitohampaat alkavat varhaisimmissa tapauksissa jo puhjeta. Hampaiden puhkeaminen aiheuttaa yleensäkin ottaen ”huonoja öitä”, joihin kannattaa varautua aina ajoittain lapsen parin ensimmäisen ikävuoden aikana. Myös lyhyt- ja pitkäaikaiset sairaudet saattavat vaivata nukkujaa. Lomat ja matkat ja ylipäänsä erilaiset muutokset pienen lapsen elämässä altistavat hänet tilapäisille unihäiriöille. Säännöllinen elämä ja vakiintunut elinpiiri auttavat näin luomaan kaiken kaikkiaan hyvät puitteet, jotka rauhoittavat myös pienen touhuajan yöajaksi keräämään unesta voimaa ja kasvamaan. Isommille lapsille painajaiset ja yölliset kauhukohtaukset saattavat aiheuttaa huonoja öitä. Unissa puhumista ja unissakävelyä tapahtuu lapsuudessa niin ikään, mutta molemmat ilmiöt ovat vaarattomia eivätkä yleensä muodostu varsinaisiksi ongelmiksi saakka nukkujalle.
Uniongelmien kirjo on siis varsin moninainen, mutta kun vanhemmat ottavat asiakseen huolehtia lapsensa hyvästä päivärytmistä, suovat lapselleen mahdollisuuden myös päivälepoon, luovat hyvät nukkumaanmenorutiinit ja auttavat näin lapsen hyvin unten maille, uniongelmat saadaan ennemmin tai myöhemmin hallintaan ja varmasti aivan kotikonstein. Jos omat voimat alkavat olla vähissä ja kaikki keinot nukutusrumban ja jatkuvan heräilyn myötä kokeiltu, kannattaa asiasta keskustella vaikkapa neuvolakäynnillä ja pyytää ammatti-ihmisen neuvoja tilanteen ratkaisemiseksi. Lapsen hyvä yöuni on paitsi tietysti lapsen itsensä niin myös koko perheen hyvinvoinnin yksi tärkeä ehto.