Vauvanhoidon pikakurssi
Miten vauvaa hoidetaan?
Kun vauva tulee taloon ja tuoreet vanhemmat ryhtyvät hoitamaan vauvaa, heillä on useimmiten jo varsin paljon hoitotietämystä pohjanaan – kuitenkin käytännön kokemus saattaa hyvinkin puuttua kokonaan. Reippaasti hoitotoimiin ryhtymällä kokemusta alkaa jo pian karttua ja toimet alkavatkin sujua rutiininomaisesti ennen pitkää. Aluksi molempien vanhempien on kuitenkin syytä harjoitella rutiineja päivittäin, jotta ne alkavat sujua.
Vauvan päivittäiset pesu- ja puhtaustoimet muodostavat suurimman osan päivän hoitorutiineista. Vauva vaatiikin hyvin säännöllisiä puhdistustoimia voidakseen hyvin. Puhdistusta vaativat joka päivä niin vauvan silmät, napa, peppu kuin koko muukin keho. Silmät pyyhitään aamuin illoin veteen kostutetulla pumpulilla tai paperilla. Vauvan napa puhdistetaan niin ikään tyngän ympäriltä veteen kastetulla vaunupuikolla. Napa-alueen puhtaudesta on syytä pitää hyvää huolta tulehdusten välttämiseksi.
Vauvan voi kylvettää muutaman kerran viikossa kokonaan. Veden lämpötila kannattaa tarkistaa lämpömittarilla ainakin alkuvaiheessa, jotta kylpyvedestä tulee sopivaa, eli noin 37-asteista. Mikäli vauvan iho on hyvin kuiva, kylvetyskerrat voi jättää vieläkin harvemmiksi. Pesuaineita ei tarvitse käyttää. Pelkkä vesi riittää. Vedessä kannattaa olla tällöin vaan muutaman minuutin ajan, ei sen kauemmin, jottei vauva väsy liikaa. Saunaan vauvaa ei suositella vietäväksi ennen kuin aikaisintaan hänen 1-vuotispäivän kynnyksellä.
Vauvan kakkapylly kannattaa yleensä huuhtoa vedellä, mutta pissavaippaa vaihdettaessa peseminen ei ole niin välttämätöntä. Vauvan voi antaa vaikkapa potkiskella tovin ilman vaippaa ja nauttia ilmakylvystä. Jos vaippa-alueen iho on kuiva, rasvaus voi olla suositeltavaa. Vauvan kaula-alueen ihopoimut kannattaa niin ikään puhdistaa päivittäin. Poimuihin kertyy helposti likaa. Poimujen alue on myös muistettava kuivata huolellisesti.
Myös vauvan korvien ja nenän alueelle saattaa kertyä epämääräisiä nökkösiä. Ne voi pyyhkiä pois tavallisella talouspaperilla tai vanulla, jos ne ovat hyvin näkyvillä, mutta muutoin ei kannata ryhtyä kaivelemaan nenäonteloita tai korvia syvältä.
Vauvan kynnet on leikattava ensimmäistä kertaa noin parin viikon iässä ja kynsien kuntoa on muutenkin parasta pitää silmällä viikoittain. Kynnet leikataan aluksi suoriksi ja niitä muotoillan vasta vauvan ollessa jo noin vuoden vanha. Varpaan kynsien leikkaaminen aloitetaan vasta vauvan ollessa muutaman kuukauden ikäinen. Vauvan hiuksia on hyvä harjata päivittäin, jotta iho saa hierontaa. Vanha iho lähtee näin pois uuden tieltä ja päänahassa mahdollisesti oleva karsta irtoaa harjausten yhteydessä. Joskus karsta voi kuitenkin olla hyvin tiukassa, jolloin on hyvä sivellä vauvan päähän esimerkiksi vauvaöljyä hieman ennen kylvetystä ja pestä se sitten pois ja harjata hiukset hyvin kuivaamisen jälkeen.
Yksi keskeinen osa vauvanhoitoa on ruokailu. Rintalapsen kanssa äiti löytänee viikkojen kuluessa itselleen ja vauvalle sopivimman ja rennoimman imetysasennon. Eri asentoja kannattaa kokeilla. D-vitamiinitippojen antaminen kahden viikon ikäistä alkaen kannattaa ajoittaa suunnilleen samaan aikaa joka päivä, jotta tippojen antamisesta tulee tapa eivätkä ne unohdu tämän tästä. Pehmeällä silikonilusikalla tipat saa kätevästi vauvan suuhun.
Vauva tarvitsee paljon rauhallista ja mukavaa yhdessä oloa, joita tietysti hoitohetketkin ovat omalta osaltaan. Vauvalle kannattaa puhua paljon, vaikka vanhemmista tuntuiskin aluksi, että se on turhaa. Vauvaa alkaa kuitenkin ajan myötä vastata puheeseen jokeltelullaan ja ilmeillään ja jo alussa hän vastaa puheeseen katsellaan.