Miten värejä käytetään?
Perinteisesti lasimaalaus yhdistetään kirkkoihin. Niiden ikkunoita on somistettu lasimaalauksilla jo pitkään. Lasimaalaus on kuitenkin harrastus, joka on jokaisen ulottuvilla. Harrastusta varten tarvitaan pestyjä lasipurkkeja, siveltimiä, lasimaalausvärejä ja rajausväri, jolla voidaan rajata maalattavat alueet sekä piirtää kuvioita. Maaleja on kahdenlaisia. On uunissa työn pintaan kiinnitettäviä värejä ja värejä, joita ei tarvitse kiinnittää työhön uunissa. Lasimaalausvärejä käytetään niin, että sekoitetaan pieni määrä väriä veteen ja maalataan sitten valmiiksi rajattu alue. Rajausvärillä piirretyn kuvion tulee olla kuivunut ennen kuin alue maalataan. Työt, joihin väriä ei kiinnitetä uunissa, voi pestä käsin. Konepesua maalit eivät kestä.
Lasimaalauksella voi somistaa paitsi pieniä lasipurkkeja myös lasipulloja. Maalaamalla purkit ja pullot saa helposti aikaan esimerkiksi yksilöllisiä kynttiläastioita. Lasimaalausta opeteltaessa ei kannata ryhtyä maalaamaan liian monimutkaisia kuvioita. Yksinkertainen on kaunista. Helpointa on maalata suoria sileitä pintoja. Taitojen karttuessa voi maalata yksityiskohtaisempiakin kuvioita töihin. Lasimaalausvärejä ja rajausmaaleja myymät askartelutarvikeliikkeet. Useat kansalais- ja työväenopistot myös järjestävät lasimaalauskursseja harrastelijoille.
Tiffany-tekniikka
Lasimaalaustöihin kuuluvat myös Tiffany-työt. Menetelmän teki tunnetuksi taiteilija Louis C. Tiffany, joka teki lasivalaisimia. Tällä tekniikalla toteutetuissa lasitöissä lasinpalojen reunojen ympärille on laitettu kuparinauhaa. Toisella puolella on liimaus, joka pitää kuparinauhan kiinni lasinpalassa. Toisiinsa lasinpalat liitetään juottamalla tinaa kuparifolion pintaan. Tekniikalla voidaan tehdä esimerkiksi ikkunakoristeita ja Tiffany-valaisimia. Tiffany-työstä kiinnostunut voi ilmoittautua mukaan kansalais- ja työväenopistojen järjestämille kursseille. Harrastekirjoistakin löytyy tietoa tekniikasta ja ohjeita erilaisiin töihin.