Logiikan rakastajille kuvaristikot
Japanilaiset ristikot eroavat perinteisistä länsimaisista siinä, että niissä ristikkoon ei laiteta sanoja, vaan ruutuja väritetään. Kun ristikko on tehty, muodostuu väritetyistä ruuduista jokin kuva. Ristikon ratkominen perustuu laskemiseen ja loogiseen päättelyyn.
Joka rivin ja sarakkeen sivulla on niiden ruutujen määrä, jotka väritetään peräkkäin. Esimerkiksi ruudukon rivillä voi olla numerot 2 4 2 4 6 2. Numeroista ei selviä, mitkä ruuduista väritetään, mutta laskemalla eri vaihtoehtoja ristikon voi ratkaista. Väritettävien ruutujonojen väliin tulee aina tyhjiä ruutuja, esimerkiksi kahden ruudun jälkeen on vähintään yksi tyhjä, neljän ruudun jälkeen taas ainakin yksi tyhjä.
Ristikkoa lähdetään täyttämään helpoimmasta päästä, muuten ristikkoa ei voi ratkaista. Ensiksi ristikosta etsitään ne rivit tai sarakkeet, joissa kaikki ruudut väritetään. Jos joku riveistä on tällainen, katsotaan tämän jälkeen, kuinka sarakerivien numerot risteävät tämän rivin kanssa. Myös sellaiset sarakkeet tai rivit, joissa ei ole ollenkaan numeroita ovat hyviä aloituskohtia. Tyhjiksi jäävät ruudut voi merkitä vaikka pienellä pisteellä.
Näiden rivien etsimisen jälkeen kannattaa keskittyä sarakkeisiin ja riveihin, joissa on isoja numeroita. Näistä on helppo lähteä liikkeelle, sillä jos rivillä on esimerkiksi 30 ruutua, ja numerot rivin vieressä ovat 13 13, on helppo laskea, mitkä ruudut ainakin väritetään. Japanilaisia ristikoita ratkoessa kehittyy kyky nähdä heti, mistä ruudukkoa pitää lähteä täyttämään.
Ilman jatkuvaa sarakkeiden ja rivien vuorottelevaa tarkkailua useimmat ristikot ovat mahdottomia täyttää. On pystyttävä näkemään kauemmaksi kuin juuri värittämäänsä riviin tai sarakkeeseen, usein täytyy nähdä ainakin pieniä ruudukkoalueita kerrallaan.
Japanilaiset ristikot sopivat ainakin niille, joiden intohimo on testata itseään erilaisilla älykkyystehtävillä, sillä ristikon ratkomiseen vaaditaan samanlaista loogista päättelykykyä.