Juhannusjuhlan perinteitä
Juhannuspäivää vietetään kesäkuussa 20. -26 päivien välisenä lauantaina. Samana päivä nousevat myös suomen liput salkoon juhlistamaan Suomen lipun päivää.
Juhannusjuhlan perinteitä
Juhannus koivuja tuodaan kotien porraspielien koristeeksi nykyäänkin. Pohjois-Pohjanmaan perinteeseen kuului juhannus kuusen tuonti pihalle keskeiselle paikalle. Etelä-pohjanmaalta juhannusruokaaoli parhaimmillaan juhannusjuustot ja juhannuskeitot eli herat. Nykyään moderni juhannuksen juhlija grillaa ulkona ystäväpiirin kanssa grillimakkara ja lihaa lisukkeineen.
Juhannuksena tietenkin lämmitettiin rentouttava sauna unohtamatta saunavastaa rehevistä kesäkoivun tai katajan oksista taiteltuna. Tämä perinne on jatkunut näihin päiviin saakka. Ahvenanmaan juhannusjuhlaa kruunasi juhannussalko, esimerkiksi lipputanko koristeltiin erilaisilla oksilla ja koristeltiin.
Paimenten on kerrottu koristelevan lehmäänsä koivunoksilla. Perinne kertoo, että koristelemalla taattiin onnea maidontuotantoon.
Juhannuskokon poltto on ajansaatossa pysynyt perinteenä, kokon polttaminen on alkujaan lähtenyt Itä-suomesta.