Miten tehdään pihasuunntelma?
Omistipa ison tai pienen pihan, voi siitä sisustaa itselleen, perheelleen ja ystävillekin kokonaisen kesäisen ja mikseipä talvisenkin harrastetilan ja olohuoneen. Tilaa ei välttämättä tarvitse olla paljon, toisinaan pihan voi korvata parveke tai terassikin. Ennen kuin ryhdyt pihaasi rakentamaan, mieti kuitenkin, minkälaisissa tarkoituksissa pihasi on parhaimmillaan. Toteutuksessa voit käyttää apunasi ammatti-ihmistä; piha- tai vihersuunnittelijaa. Ennen tositoimiin ryhtymistä voi pihan perustaja asettaa itselleen koko joukon kysymyksiä, joiden kautta parhaat ratkaisut yleensä löytyvät.
Mistä alkaa?
Tutustu piha-alueeseesi. Kenties siellä jo entuudestaan on puustoa. Vanha kasvusto saattaa olla hyvä pohja uuden suunnittelulle. Vanhat puut ovat jo sopeutuneet ympäristöönsä, niitä tuskin kannattaa suinpäin lähteä kaatamaan ja korvaamaan uusilla kasveilla. Alueella saattaa myös olla kaunista aluskasvillisuutta. Valkovuokkoketo saattaa siis olla kaunis uudenkin pihan koristaja.
Ennen varsinaisiin perustustöihin ryhtymistä kannattaa rakentajan tarttua kynään ja paperiin, johon voi listata ensiksi kaikki ne elementit, jotka pihalla ovat tarpeen, esimerkiksi kulkutiet, kiinteät rakenteet, kalusteet, valaisimet ja istutukset. Listasta ei pidä unohtaa jokapäiväisen elämän tärkeitä asioita, kuten jäteastiaa, pyykinkuivaustelinettä tai vaikka lumenaurauspaikkaa. Tutki pihasi maaperä: minkälaiset kasvit siinä kasvavat luonnostaan. Karuun kallioiseen maahan ei taas voi istuttaa syvää multaa tarvitsevia kasveja. Onko pihasi aurinkoinen vai varjoisa. Miten valo osuu pihallesi päivän aikana.
Näiden pohdintojen jälkeen voitkin piirtää paperillesi pihasi pohjakuvan ja sijoittaa paperille pihan kaikki tarpeelliset osat.
Mihin tarkoitukseen?
Seuraavaksi listassasi voi olla kysymyksiä siitä, mihin tarkoitukseen aluetta on tarkoitus käyttää. Onko pihasi kesäinen lepohetkikeidas, perheen yhteinen harrastuspaikka vai kenties myös sukulaistesi ja ystäviesi kohtaamispaikka. Harrastatteko jotain erityistä urheilulajia pihallanne. Entä onko teillä koira tai muita lemmikkieläimiä? Oletko erityisen kiinnostunut koristekasveista vai haluatteko kasvattaa yrttinne ja puutarhamarjanne itse? Haluatteko pihastanne runsaasti kukkivan puutarhan vai riittääkö istutuksiksi jokin helppohoitoinen puu tai pensas?
Mitä otettava huomioon?
Piha-alueen maan laatuun on syytä perehtyä. Vahvassa peltomullassa viihtyvät niin koriste- kuin viljelykasvitkin. Karussa, kenties kallioisessa maaperässä voi kivikkopuutarha olla omiaan. Puutarhapiha saattaa tarvita lisämaata. Kartoita pihasi aurinkoiset ja varjoisat kohdat. Tarkkaile, miten aamun, keskipäivän ja illan valo osuu pihallesi. Valon mukaan voit ryhmitellä runsaassa valossa ja varjossa viihtyviä kasveja.
Valon mukaan voit suunnitella myös pihakalusteitten paikat. Auringonpalvoja haluaa tuolinsa runsaaseen valoon. Grillaaminen taas saattaa olla mieluisaa ilta-aurinkoisessa paikassa. Päiväkahvipaikka saattaa sopia taas puolivarjoon, kenties puun katveeseen.
Aikataulu
Vaatimatonkaan piha tuskin syntyy hetkessä. Jos pihamaasi on valmiiksi metsäinen, pääset kenties vähällä, puistopiha saattaa sellaisenaan olla valmis. Mitä enemmän pihaa on tarkoitus rakentaa sitä enemmän on myös hankittavaa: multaa, kiviä, kalusteita, taimia, siemeniä, lyhtyjä, puutarhatyövälineitä, rakennustarvikkeita Ensimmäisenä keväänä ei tätä kaikkea kuitenkaan pidä ahnehtia. Piha rakentuu vähittäin ja luontuukin samalla käyttäjiensä mukaan.
Pihan rakentamisella on myös hintansa. Onkin arvioitava, miten paljon pihasta on valmis maksamaan. Hankinnat on sitten mitoitettava laskelmien mukaan. Kun hankinnat kerran tehdään huolella vähenevät pihan hoitokulut ajan mittaan. Kerran harkiten suunniteltu ja perustettu piha paranee usein vanhetessaan.
Ensimmäisen vuoden tehtäväksi riittää hyvin maaperän kunnostus, rakenteiden paikan määritys ja ensimmäisten kasvien istutus. Kun pihan lopullinen muoto alkaa hahmottua voi sinne hankkia pitkään käyttöön soveltuvat pihakalusteet. Kun piha viimein on valmis, voi sitä somistaa vaihtuvilla elementeillä, esimerkiksi lyhdyillä, kukkapylväillä, patsailla ja kivillä. Uuden ilmeen piha saa vuosittain, jos sinne kesäisin hankkii vaikkapa uusia entisistä poikkeavia kesäkukkia.
Naapurit ja luvat
Huomioi myös naapurisi! Tonttien väliset raja-aidat rakennetaan ja hoidetaan usein yhteistuumin. Postilaatikot, jäteastiat, pyykinkuivatus- ja matonpiiskaustelineet voi myös yhteisesti ryhmitellä niin, että ne vievät mahdollisimman vähän tilaa oleskelupihasta.
Isot kiinteät rakennelmat ovat usein luvanvaraisia. Niille on hankittava kunnan rakennustarkastajan lupa ja toisinaan myös lähinaapurin suostumus.