Millainen on lasten keuhkoputkentulehdus?
Kun lapsella on hengitystietulehdus, hänen keuhkoputkensa tulehtuvat usein samanaikaisesti. Tulehdus paranee yleensä itsestään, kun virusinfektio rauhoittuu. Joskus tällaisen erityishoitoa tarvitsemattoman keuhkoputkentulehduksen ohella tavataan alahengitystietulehdusta, joka syntyy virusinfektion jälkitautina ja vaatii antibioottilääkitystä poistuakseen elimistöstä. On myös syytä muistaa, että samainen bakteeri, joka aiheuttaa edellä mainitun alahengitystietulehduksen, aiheuttaa myös niin sanottua ahtauttavaa keuhkoputkentulehdusta sekä alle puolen vuoden ikäisillä lapsilla pienten keuhkoputkien vaikeaa tulehdusta.
Oireet ja hoito
Usein kova yskiminen liitetään keuhkoputkentulehdukseen yhtenä sen oireena. Harvemmin tapausta diagnosoidaan kuitenkaan keuhkoputkentulehdukseksi. Yskä on tavallisesti elimistön reaktio tulehdukselle, olipa se sitten missä kehon osassa tahansa. Yskä poistaa limaa hengitysteistä ja itse asiassa hoitaa elimistöä tulehduksesta eroon. Virusinfektiot paranevat yleensä ilman antibioottilääkitystä viikossa tai korkeintaan kahdessa viikossa.
Viruksen aiheuttama keuhkoputkentulehdus tarttuu helposti sellaisiin lapsiin, jotka eivät ole sairastaneet aikaisemmin kyseistä tautia. Kaikki lapset eivät kuitenkaan tarvitse antibioottihoitoa taudista selvitäkseen. Antibioottikuuria ei aloiteta välttämättä siksi, että lapsen yleinen kunto on varsin hyvä – näissä tapauksissa on melko todennäköistä, että kyseessä ei ole bakteeritauti. Lapsella saattaa olla kova yskä, mutta minkäänlaista limaisuutta ei kuitenkaan ole. Toisaalta lääkehoitoa ei aloiteta, että on todettu, että bakteeriperäinen keuhkoputkentulehdus tarttuu lapsesta toiseen vain harvoin. Antibioottikuuria yleensä harkitaan ja sitä tuleekin harkita kahteen kertaan ennen kuin se määrätään. Antibiootteja ei pitäisi missään tapauksessa syödä turhaan – ilman kunnon diagnoosia ja varmuutta, että niillä on asiassa auttavaa vaikutusta.
Useinkin erilaisissa keuhkoputkentulehdustapauksissa yskä on hyvin voimakasta, hengitys rohisee tai vinkuu ja hengitys saattaa vaikeutua kokonaan. Reaktiot voivat joillakin olla lievempiä ja toisilla voimakkaampia. Jos hengitys alkaa vaikuttaa kovin työläältä, on syytä kääntyä välittömästi lääkärin puoleen. Yskänlääkkeistä voi joissakin tapaukissa olla apua.
Iän myötä alttius keuhkoputkentulehduksien esiintymiseen saattaa vähentyä. Joskus tilanne kuitenkin jatkuu samanlaisena tai pahenee. Keuhkoputkentulehdukset saattavat toistua sarjoina ja onkin havaittu, että joissakin tapauksissa varsinkin ahtauttava keuhkoputkentulehdus kehittää jatkokseen astman. Tapaukset ovat kuitenkin suhteellisen harvinaisia, ja astmakin on nykysyin hyvin lääkkeillä hoidettavissa. Jos lapsen perheessä on allergiataipumusta perheenjäsenillä yleensä tai lapsi itse kärsii vaikkapa maitoruvesta, saattaa riski altistua varsinkin ahtauttavaan keuhkoputkentulehdukseen kasvaa näissä tapauksissa huomattavasti.