Mikä on silmänpainetauti?
Suomessa noin 65 000 ihmistä sairastaa salakavalaa silmänpainetautia eli glaukoomaa. Joka vuosi todetaan 5 000 uutta tapausta. Glaukooma etenee hitaasti ja paras tapa havaita se on tarkistuttaa silmänpaineet ja silmänpohjat säännöllisesti silmälääkärillä. Silmälääkäritarkastuksissa olisi hyvä käydä 45 ikävuoden jälkeen viiden vuoden ja 60 ikävuoden jälkeen kolmen vuoden välein.
Silmien tutkimusmenetelmiä
Silmämikroskooppitutkimuksessa tutkittava nojaa leukansa ja otsansa tukiin. Laitteen rakolampulla lääkäri näkee silmän suurennettuna. Silmänpaineenmittaukseen käytetään silmänpainemittaria. Silmään tipautetaan puudutetta, jonka vaikutettua mitataan paine sarveiskalvon pinnalta. Kammiokulman tähystyksessä tutkitaan kammionesteen ulosvirtauskohtaa. Silmän pinnalle laitetaan tutkimusta varten erityisvalmisteinen tutkimuslinssi. Tässä tutkimuksessa selviää, millaisesta glaukoomasta on kyse.
Silmänpohjan tutkimukseen tarvitaan mikroskooppia. Ennen tutkimusta voidaan silmiin tipauttaa mustuaisia laajentavaa nestettä, joka helpottaa näköhermon näkymistä. Mustuaisten laajentamisen jälkeen näkö hämärtyy hetkeksi, joten autolla ajo ei ole sallittua. Silmän pohjat voidaan myös valokuvata. Tämä helpottaa taudin seurantaa. Näkökenttätutkimus tehdään tietokoneavusteisella näkökenttälaitteella. Potilas katsoo tietokoneen merkkivaloon tutkimuksen aikana ja ilmoittaa napinpainalluksella, kun näkee tietokoneen sytyttämän valonvälähdyksen.
Lääkehoitoa
Akuutissa glaukoomassa silmänpaine on hyvin korkea, silmää särkee ja pahoinvointi voi olla voimakasta. Akuutti glaukoomakohtaus vaatii pikaista sairaalahoitoa, koska silmä on vaarassa sokeutua korkean paineen vuoksi. Valtaosalla glaukoomapotilaista tauti etenee kuitenkin hitaasti vuosien kuluessa.
Glaukoomalääkkeillä on ikäviä sivuvaikutuksia. Yksi kuivattaa limakalvoja, toinen saattaa laskea verenpainetta ja kolmas masentaa. Sivuvaikutusten vuoksi ja ehkä myös siksi, että tippoja pitää tiputtaa silmiin monta kertaa päivässä, potilaat eivät aina käytä lääkkeitä kuten pitäisi. Vain otettu lääke auttaa - se pätee tässäkin taudissa. Potilaiden voi olla vaikea ymmärtää hoidon merkitystä, koska tauti on pitkään oireeton.
Painetta voidaan yrittää alentaa esimerkiksi laserhoidolla. Leikatut potilaat joutuvat tosin lääkehoitoa saavia potilaita useammin kaihileikkauksiin. Glaukooma heikentää elämänlaatua eniten siihen liittyvän sokeutumisen pelon vuoksi. Parantavaa hoitoa ei ole vielä löydetty. Hoidot ovat kuitenkin kehittyneet niin, että täydellinen näön menetys on entistä harvinaisempaa.