Mikä on aivokasvain?
Suomessa todetaan vuosittain noin 700 uutta aivokasvaintapausta. Heti leukemian jälkeen alle 15-vuotiaiden lapsien yleisin syöpä on juuri erilaiset aivokasvaimet. Lapsilla aivokasvaimia todetaan noin 4 vuodessa. Lasten kasvaimet ovat usein hyvälaatuisia. Aivokasvaimet jaetaan kahteen päätyyppiin: Meningeoomat , jotka ovat usein hyvänlaatuisia, ja joita esiintyy eniten lapsilla. Glioblasma multiforme , jotka ovat usein pahanlaatuisia. Näitä esiintyy lähinnä aikuisilla.
Oireet
Päänsärky on useimpien aivokasvainten myöhäisoire. Aivokasvaimen päänsärkyä sekä siihen liittyvää oksentelua esiintyy eniten aamuyöstä. Nämäkin ovat jo myöhäisemmän vaiheen oireita ja johtuvat aivopaineen kohoamisesta. Mahdollisesti myös epileptiset kohtaukset kuuluvat siihen. Luonne saattaa muuttua ja heilahdella ja halvauksetkaan eivät ole poissuljettuja oireita. Harvoin varsinainen päänsärky liittyy aivokasvaimeen, vaikka päänsärky olisikin hyvin kivuliasta. Aivokasvaimet todetaan magneettikuvauksella.
Altistavat tekijät ja hoito
Syyt ovat tuntemattomia ja siten ennaltaehkäisy on hankalaa. Perinnöllisyydellä epäillään olevan vain noin 5 prosenttiin tapauksista jonkinlaista yhteyttä. Ympäristöllä, ravinnolla, virusinfektioilla ja röntgensäteilyllä voi olla altistavaa yhteyttä aivokasvaimiin, mutta varmoja tuloksia ei ole saatu. On tärkeätä tunnistaa oireet sekä hakeutua ajoissa lääkäriin. Hoito on pääasiassa kirurgiaa ja leikkauksia. Ellei leikkausta voida tehdä, voidaan mahdollisesti käyttää sädehoitoa, solunsalpaajia tai kumpaakin. Myös paikallista sädehoitoa annetaan ja niillä voidaan ”poistaa” mahdollisesti kasvaimia. Meningeoomaan ei käytetä sädehoitoa.
Ennuste
Aivokasvaimet ovat edelleen vakavia kasvaimia. Glioblasma multiformen ennuste on edelleen huono, sillä usein elinaikaa on vain noin vuosi, vaikka kasvainta hoidettaisiinkin. Hyvänlaatuisista kasvaimista tosin potilas voi toipua täysin.