Miten keskoslapsi kehittyy?
Kun lapsi syntyy ennenaikaisesti, häneltä puuttuvat vielä ne ominaisuudet, jotka olisivat kehittyneet raskauden viimeisinä viikkoina ja kuukausina. Keskonen vaatiikiin yleensä sairaalahoitoa elämänsä ensi viikkoina ja kuukausina, jotta hänen myöhempi kehityksensä olisi turvattu.
Erilainen vauva
Keskonen on tavallista vauvaa laihempi ja ryppyinen, koska ihonalaista rasvakerrosta ei ole ehtinyt muodostua. Rasvakerroksen puuttuminen haittaa lapsen omaa lämmönsäätelyä. Sisäelimistä keuhkot kehittyvät raskauden aikana viimeiseksi, ja tästä syystä keskoset tarvitsevat yleensä lisähappea syntymänsä jälkeen, joskus pitkäänkin.
Erityinen keskoskaappi on aluksi tarpeen, jotta nämä varhaiset ongelmat saadaan hallintaan. Tiivis hoito vaikeuttaa keskosen imetystä. Usein tarvitaan aluksi nenä-mahaletkua vauvan ruokintaan, eikä vauva jaksa imeä rintaa ehkä pitkään aikaan.
Sairaudet ja ongelmat
Keskoslapsilla voi olla myös muita ongelmia. Erilaiset sisäelinten ja keskushermoston sairaudet ovat tavallista yleisempiä, samoin ruoansulatuskanavan ongelmat, keuhkosairaudet ja CP-vammaisuus. Kukin keskonen on yksilö, ja ongelmien esiintyminen riippuu hyvin paljon siitä, kuinka ennenaikainen syntymä on ollut, ja mikä siihen on johtanut. Esim. istukan toimintahäiriöstä johtunut hapenpuute voi vahingoittaa lasta, vaikka syntymä ei kovin varhainen olisikaan.
Keskosvauvojen kuolemanvaara on tavallista korkeampi. Yhteys keskosuuden ja kätkytkuoleman välillä on löydettävissä. Myös tartuntataudit voivat olla keskosvauvalle vaarallisempia kuin tavallisille lapsille. Myöhemmistä ongelmista tavallisimpia ovat puheen ja liikkumisen kehityksen viivästymät.
Keskosten on todettu olevan usein tavallista pienikokoisempia vielä kouluiässä, ja koulumenestys voi olla keskimääräistä heikompi. Tietoisuus riskeistä auttaa kuitenkin ennakoimaan ja lieventämään keskosuuteen liittyvia ongelmia.