Anni Swan
Suomen lastenkirjallisuuden uudistaja
Lapsuus ja kouluvuodet
Anni Emilia Swan syntyi Helsingissä vuonna 1875. Annin lisäksi perheessä oli kahdeksan tytärtä. Swanin isä, Gustaf Swan oli suomenruotsalainen fennomaani. Anni luki jo pienenä ahkerasti. Hän kävi Mikkelin suomalaista tyttökoulua ja kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1895 Helsingin suomalaisen tyttökoulun yksityisoppilaana. Swan valmistui kansakoulunopettajaksi vuonna 1900 Jyväskylän seminaarista ja vuosina 1901-1916 hän toimi Helsingissä opettajana.
Avioliitto Otto Mannisen kanssa
Nuoren Swanin ihailijakaartiin kuuluivat runoilijat Eino Leino ja Otto Manninen. Hänen muita tuttavuuksiaan olivat myös muun muassa Juhani Aho, Jean Sibelius sekä Eero Järnefelt. Leinon ja Mannisen välisen kilpakosinnan voitti Manninen, vaikka vielä vuonna 1904 Swan antoi runoilijalle rukkaset. Vuonna 1907 pari kuitenkin avioitui ja eli onnellisesti avioliitossa yli 50 vuotta. Pariskunta sai kolme poikaa: Anteron , Sulevin ja Maunon , joista kaikista tuli vanhempiensa tapaan kirjailijoita. Parin kihlausajan kirjeenvaihtoa on julkaistu teoksessa Silkinhienot siteet. Anni Swanin ja Otto Mannisen kirjeenvaihtoa 1898-1908.
Tuotanto
Swan aloitti kirjailijanuransa satukokoelmalla Satuja vuonna 1901. Tämän jälkeen satuteoksia ilmestyi tiheään tahtiin: Satuja II vuonna 1903, Satuja III vuonna 1905 ja Pieniä satuja I-V vuonna 1906. Vuonna 1933 julkaistiin kokoomateos Kootut sadut. Tuotannossaan Swan erottautui vanhasta moralisoivasta ja opettavaisesta satuperinteestä ja noudatteli näkemystä, jonka mukaan satujen tehtävänä oli lasten mielikuvituksen kehittäminen. Saduissa Swan yhdisti muun muassa fantasiaa ja realismia sekä vaikutteita maailmankirjallisuudesta ja kansansaduista.
Vuonna 1914 Swan julkaisi ensimmäisen nuortenkirjansa, Tottisalmen perillinen. Swan kirjoitti nuortenkirjoja niin pojille kuin tytöillekin. Hänen suosituimpana nuortenkirjanaan voidaan pitää tytöille suunnattua Iris rukkaa (1916), joka kertoo tuhkimotarinan köyhästä tytöstä, joka joutuu nöyryytetyksi rikkaassa perheessä. Lopulta tytön rikastunut taiteilijaisä palaa ulkomailta ja pelastaa tytön luokseen. Tyttöromaaneissa Pikkupappilassa (1922) ja Ulla ja Mark (1924) Swan hyödyntää omia lapsuudenmuistojaan. Sulevi-poikansa kuoleman jälkeen Swan kirjoitti tarinan Kaksi pikku miestä (1938), jossa seikkailevat Antero ja Sulevi Manninen.
Swanin nuortenkirjoista on tehty useita elokuvia. Hänen teoksiaan ovat kuvittaneet muun muassa Venny Soldan-Brofeldt , Rufolf Koivu ja Martta Wendelin. Swan myös käänsi ulkomaista lastenkirjallisuutta, muun muassa Lewis Carrollin Liisan seikkailut ihmemaassa ja Jules Vernen tuotantoa.
Swan toimi myös lastenlehtien parissa: hän toimitti lastenlehti Pääskystä vuosina 1907-1918 ja lasten joululehteä nimeltä Joululahjaa vuodet 1915-1918. Vuonna 1919 hän oli perustamassa Nuorten Toveri -lehteä, jonka nimi muutettiin myöhemmin Sirkaksi. Vuosina 1920-1945 Swan toimi kyseisen lehden päätoimittajana.
Anni Swan kuoli keväällä 1958 Helsingissä.
Teoksia
- Satuja (1901)
- Satuja II (1903)
- Satuja III (1905)
- Pieniä satuja I-V (1906)
- Lasten-näytelmiä (1910)
- Tarinoita lapsille (1912)
- Tottisalmen perillinen (1914)
- Iris rukka (1916)
- Satuja ja tarinoita (1917)
- Kaarinan kesäloma (1918)
- Ollin oppivuodet (1919)
- Pikkupappilassa (1922)
- Lastennäytelmiä II (1923)
- Ulla ja Mark (1924)
- Sara ja Sarri (1927)
- Sara ja Sarri matkustavat (1930)
- Me kolme ja Ritvan suojatit (1937)
- Kaksi pikku miestä (1938)
- Pauli on koditon (1946)
- Jussi-poika Tonttulassa (1947)
- Arnellin perhe (1949)
- Kotavuoren satuja ja tarinoita (1957)