Historiallisen romaanin historiaa
Viihdettä vai tositarinoita menneisyydestä?
Historiallinen romaani on kaunokirjallinen teos, jonka tarina sijoittuu kirjoitushetkestä katsottuna selkeästi menneisyyteen, usein jopa satoja vuosia varhaisempaan aikaan.Historiallisen romaanin synty liittyy historiankirjoituksen ja ihmisten historiakäsitysten kehitykseen. Sir Walter Scottia (1771-1832) pidetään usein historiallisen romaanin ensimmäisenä edustajana. Hänen teoksilleen on ominaista, menneisyyteen sijoittumisen lisäksi, inspiraation saaminen niin kansan keskuudessa kiertäneistä balladeista kuin oman ajan poliittisista murroksista. Scottin tapa käsitellä historiaa on edelleen jossain mielessä historiallisen romaanin käytäntö: suurimmat tapahtumat ja aikakauden yleispiirteet pitävät paikkaansa, mutta suuri rooli on myös kirjailijan mielikuvituksella ja vauhdikkaalla juonen kehittelyllä.Historiallisen romaanin kirjoittajat ovat usein kuvanneet oman maansa ja kansansa varhaista historiaa, tai pyrkineet historialliseen ympäristöön sijoitetuilla moraalisilla ongelmilla enemmän tai vähemmän peitellysti pohtimaan oman aikansa kysymyksiä. Tässä kohtaa lukijan onkin historiallisen romaanin kohdalla oltava varovainen: monet sellaiset asiat, joita nykyihminen miettii paljon, ovat voineet olla menneisyyden ihmisille merkityksettömiä tai jopa ajatuksellisia mahdottomuuksia. Kirjailijan ammattitaidosta riippuukin, kykeneekö hän sekä kuvaamaan menneisyyttä uskottavasti että ottamaan huomioon lukijakuntansa tarpeet.Joskus historiallisen romaanin ilmeisin kirjoittamis- ja julkaisumotiivi on yksinkertaisesti kuvittaa oman maan historiaa; toisaalta romanttinen ja viihteellinen kirjallisuus on usein etsinyt teemojaan ja taustojaan historiasta. Parhaimmillaan historiallinen romaani kykenee sekä antamaan lukijalleen asianmukaista ja tieteellisen tutkimuksen mukaista tietoa menneisyydestä, että kaunokirjallisena teoksena tuottamaan lukijalle nautintoa.
Historiallinen romaani Suomessa: kolme aikakautta ja esimerkkiä
Suomessa historiallinen romaani syntyi samaan aikaan ja samojen henkilöiden toimesta kuin suomalainen kansallistunnekin. Sakari Topelius (1818 –1898) luonnosteli isänmaan Maamme -kirjassaan, ja historiallisissa romaaneissaan hän käsitteli suomalaisten menneisyyttä, erityisesti sen sotaisaa kunniakkuutta.Mika Waltarin (1908-1979) elämäntyön monet merkittävät teokset ovat historiallisia romaaneja. Hänen tuotantonsa tunnetuin osa sijoittuu muualle kuin Suomeen; sen sijaan hänen teostensa voidaan nähdä käsittelevän 1900-luvun puolivälissä kansainvälisestikin vaikeita väkivallan ja moraalin ongelmia.Kaari Utrio (s. 1942) edustaa historiallisen romaanin kirjoittajana useampaakin suuntausta. Hänen teoksensa ovat usein avoimen viihteellisiä, ja romanttinen juoni on niiden keskeinen elementti. Teokset yleensä myös sijoittuvat Suomeen, tai ainakin niiden päähenkilöllä on suomalainen sukutausta. Kuitenkin hän perustaa ajankuvauksensa vankkaan historialliseen tietämykseen, ja on tuonut naishistorian tuntemustaan esille myös populaareissa tietokirjoissa.