Mitä ovat muistihäiriöt?
Tilapäinen muistamattomuus liittyy yleensä väsymykseen tai muistin ylikuormitukseen, kun muistettavana on liian paljon asioita samanaikaisesti. Muistihäiriöt korjaantuvat tällöin kiireen helpottaessa. Muistihäiriöistä on kuitenkin syytä huolestua, jos unohtelu on jatkuvaa, päivittäistä ja erityisesti jos se haittaa arkielämää. Esimerkiksi tärkeät tavarat katoavat päivittäin, tavaroiden etsiskelyyn kuluu paljon aikaa, unohtaa toistuvasti, mitä lähti kaupasta ostamaan.Huolestumista aiheuttaa myös, jos tärkeät asiat, kuten lääkkeiden otto, tuttujen ihmisten nimet tai tärkeät tapaamiset alkavat unohtua. Myös vaikeudet oppia uusia asioita huolestuttavat. On syytä huolestua, jos muistihäiriön lisäksi esiintyy muita oireita, kuten eksymistaipumista, eristäytymistä, saamattomuutta, masentuneisuutta tai esimerkiksi käytöksen muutoksia. Läheiset ihmiset saattavat myös osoittaa huolestuneisuutensa muistin suhteen. Huolestuttavaa on myös, jos henkilöllä on pyrkimystä peitellä muistihäiriöitään selittelemällä tai vähättelemällä.
Edellä mainittujen oireiden tarkempi tutkiminen on tärkeää. Osa muistihäiriöitä aiheuttavista sairauksista, kuten masennus, B-12 – vitamiinin puutos ja kilpirauhasen vajaatoiminta ovat hoidettavissa. Asianmukaisella hoidolla voidaan myös merkittävässä määrin hidastaa sellaisten dementoivien sairauksien etenemistä, joihin ei ole parantavaa hoitoa. Alzheimerin taudissa lääkehoito on sitä tehokkaampaa, mitä aiemmin se aloitetaan.
Muistipeli aivojesi parhaaksi
=
Ajattele
=Aivojumppa eli aivojen käyttäminen hyödyttää aivoja ja hidastaa muistin heikkenemistä. Vieraan kielen opiskelu, sanaristikot, seurapelit tai uusien taitojen opettelu tekevät aivoille hyvää.
=
Liiku
=Fyysinen rasitus lisää mielihyvähormonien eritystä. Erityisesti rytminen liikunta kuten juoksu, tanssi tai hiihto herättelee aivojen mielihyväkeskusta. Liikunta auttaa laskemaan verenpainetta ja hallitsemaan painoa, mikä vähentää riskiä aivoverenkiertohäiriöihin.
=
Syö
=Vähärasvainen ja pehmeitä rasvoja sisältävä ruokavalio tekee hyvää aivoille, sillä kova rasva nostaa veren kolesterolipitoisuutta. Se on paitsi sydäntautien myös aivoverenkiertohäiriöiden ja Alzheimerin taudin riskitekijä. Vähäsuolainen ruokavalio auttaa pitämään verenpainetta kurissa. Aivot pitävät savuttomuudesta: tupakointi lisää aivoverenkiertohäiriöiden riskiä, kannabiksen poltto taas on nuorilla yhteydessä masennukseen ja skitsofreniaan.
=
Juo
=Kohtuullinen alkoholin käyttäminen saattaa olla aivoille jopa eduksi verrattuna täysraittiuteen, mutta suuret alkoholimäärät altistavat muun muassa aivovammoille ja dementialle. Kohtuuden rajan määrittely ei aina ole helppoa, mutta varmaa on, että humalajuominen ei auta aivoja.