Jean Piaget
Mitä ovat Piagetin teoriat?
Jean Piaget oli konstruktiivisen ajattelutavan keskeinen hahmo 1900- luvun alussa. Häntä pidettiin vuosisadan merkittävimpänä kehityspsykologina. Piagetin kehityspsykologisessa ja teoreettisessa ajattelussa ihmisen ajattelun ja tiedon muodot rakentuvat toiminnan ja vuorovaikutuksen kautta, joilla ihminen sopeutuu ympäristöönsä. Piaget korosti skeemoja ja assimilaatioita , joissa sopeutuminen ympäristöön on aktiivista toimintaa, jossa yksilön on käytettävä aiemmin muodostuneita rakenteistaan ympäristön muokkaamisessa ja tulkinnassa. Näiden yhteydessä skeemoja on täydennettävä ja jäsennettävä uudelleen, jotta ympäristöä voidaan hallita paremmin (akkomodaatio ).
Piagetin ajattelussa myös kognitiivisilla konflikteilla oli keskeinen asema. Tämä kognitiivisten ristiriitojen tuottaminen on edelleenkin näkyvissä nykypäivänäkin esimerkiksi vertaisryhmätyöskentelyssä, jossa vuorovaikutuksen uskotaan tuottavan oppimista tukevia konflikteja, jotka tuottavat uutta korkeatasoisempaa ajattelua.
Piaget kuvasi ihmisen kognitiivista kehitystä kehitystasoteoriallaan, jossa korostui kognitiivisen kehityksen rakentuminen yleisten ajattelurakenteiden muodostumisena. Tämä teoria johti opetussuunnitelman muodostamiseen ikäkausi jakoisena, eli mietittiin, mitä asioita voidaan opettaa minäkin ikäkautena.
Piaget oli myös yksi keskeisistä vaikuttajista moraalikehitysteorian kehittämisessä.