Rorschachin musteläiskätesti
Projektiivinen persoonallisuuden arviointimenetelmä
Musteläiskätesti on laajasti käytetty, kuuluisa projektiivinen persoonallisuustesti, joka koostuu kymmenestä taulusta, joissa on erimuotoisia musteläiskiä. Testissä testattava kertoo mitä kunkin taulun musteläiskäkuvio hänen mielestään voisi olla ja psykologi tulkitsee vastaukset. Testi perustuu ajatukselle, jonka mukaan ihmisellä on taipumuksena projisoida eli kohdistaa tulkintojaan ja tunteitaan moniselitteiseen ärsykkeeseen, tässä tapauksessa siis merkityksettömiin musteläiskiin
Musteläiskätestin historiaa
Musteläiskätestin kehitti psykiatri Hermann Rorschach. Työskennellessään 20-luvulla psykiatrisessa sairaalassa teki hän mielenkiintoisen havainnon seuratessaan potilaita, jotka pelasivat tuona aikana suosittua klecksologia-keksimisleikkiä, jossa piti selostaa mitä näki erilaisissa mustetahroissa. Rorschach huomasi ihmisten eroavan vastaustensa perusteella, joten hän alkoi itse edelleen kehitellä leikistä erilaista testiä. Rorschach kehitti sarjan tauluja, joiden läiskiin hän itse lisäsi vastausten kannalta kriittisinä ärsykkeinä toimivia visuaalisia vihjeitä. Rorschach ei luonut perusstandardeita musteläiskien käytölle, vaan hänen jälkeensä syntyi kymmeniä eri koulukuntia liittyen testivastausten tulkintaan.
Testin koostumus ja käyttö
Musteläiskätesti koostuu kymmenestä taulusta, joista jokaiseen tulee testattavan vastata mitä hän tauluissa näkee. Tauluista viisi on harmaata, 2 puna-harmaata ja 3 moniväristä. Testin tekeminen vie noin 30-40 minuuttia ja testi soveltuu niin aikuisille, kuin lapsillekin (4-vuotiaasta ylöspäin). Vastaukset kirjataan ylös, tarkistetaan sekä pisteytetään.
Testivastausten tulkinnassa erilaisia lähestymistapoja
Aikojen saatossa on musteläiskätestin vastausten arvioimiseksi kehitetty erilaisia tapoja, joista osa on ollut lähinnä psykologin ammattitaitoon ja kokemusperäiseen tietoon perustuvaa. Tällaiset tulkinnat ovat tapauskohtaisempia, eikä niille ei ole saatu tarpeeksi yhteneväistä arvioitsijareliabiliteettia eli yksimielisyyttä vastausten tulkinnasta. Nykyään John Exnerin The Comprehensive System –pisteitysjärjestelmä on tiedepiireissä hyväksytty menetelmäksi, joka mahdollistaa musteläiskätestin objektiivisemman, psykometrisen käytön.
Exnerin tulkintamenetelmä
John Exner opiskeli kaikkia musteläiskätestin tulkintatapoja ja yhdisti erillisten koulukuntien tietoutta. Hän pyrki kehittämään mahdollisimman standardoidun pisteitys- ja tulkintajärjestelmän, joka sopisi sekä kliiniseen käyttöön, että tutkimukseen. Exnerin menetelmä sisältää tarkan ohjeistuksen taulujen esittämiselle, vastausten koodaamiselle, yhteenvedolle sekä tulkinnalle. Menetelmän sekä vastausten koodaamisen ja pisteyttämisen taustalla ovat laajat normiaineistot. Testi on siis standardoitu testaamalla laajoja joukkoja normaaleja aikuisia, nuoria, lapsia sekä erilaisia potilasryhmiä ja kansallisuuksia.
Testin käyttö
Musteläiskätestin käyttötarkoitus on persoonallisuuden arviointi kliinisessä psykodiagnostiikassa. Musteläiskätestiä on käytetty myös työnhakijoiden testaamisessa sekä opiskelijavalintojen osana. Musteläiskätestin luotettavuus on ollut kiivaan keskustelun alaisena jo pitkään ja psykologien ammattikunnan sisällä ilmenee edelleen eriäviä mielipiteitä tulkintojen luotettavuudesta. Musteläiskätestin ammattitaitoinen ja asianmukainen käyttö vaatiikin asiantuntemusta ja koulutusta. Musteläiskätesti on psykologin työkalu, jota hän käyttää ammattitaitonsa ja kokemuksensa avulla psykologisen tutkimuksen yhtenä osana.