Kognitiivisten kykyjen testaus
Mihin psykologisia testejä käytetään?
Kognitiivisten kykyjen testeillä, kansanomaisesti ilmaistuna älykkyystesteillä, pyritään arvioimaan ihmisen tiedonkäsittelyn kapasiteettia. Testeillä voidaan kartoittaa jotain yksittäistä älykkyyden osa-aluetta esimerkiksi matemaattis-loogista tai kielellistä päättelykykyä tai laskea eri kykyjä kartoittavien osatestien tuloksista kokonaisälykkyysosamäärä.
Mitä kognitiivisten kykyjen testeillä voidaan selvittää
Älykkyystestissä on aina kyse testaustilanteessa ilmenneestä älyllisestä potentiaalista sekä kyvykkyydestä. Älykkyyttä ei siis voida absoluuttisesti mitata samaan tapaan kuin esimerkiksi pituutta, sillä testisuoritukseen vaikuttavat jossakin määrin muutkin tekijät, kuin pelkät kognitiiviset kyvyt. Lisäksi aineisto pohjautuu aina johonkin tiettyyn teoriaan siitä, mitä älykkyys ylipäätään on. Älykkyys on käsitteenä saanut osakseen runsaasti erilaisia määritelmiä, joissa ilmenevät vallitsevat yhteiskunnalliset arvot. Tämän vuoksi älykkyys-termiä voidaan tarkastella myös sosiaalisena ja kulttuurisena tuotteena.
Mihin älykkyystestin tulos perustuu
Älykkyystestin tulos on testattavan testisuoritus verrattuna normiryhmän (testin kehittelyvaiheessa testatun samanikäisen populaation) suorituksiin. Kognitiivisten kykyjen testit ovat standardoituja testejä eli testi on suoritettu laajalla joukolla ihmisiä ja muodostettu normiaineisto, johon testin suorittajan tulosta aina verrataan.
Älykkyystestin pisteitys perustuu normaalijakaumaan, jonka keskiarvo on 100. Testi on suunniteltu siten, että laajoissa aineistoissa älykkyysosamäärien jakauma muistuttaa aina Gaussin käyrää. Se kuinka monen keskihajonnan mitan päässä ja kummalla puolella keskiarvosta henkilön älykkyysosamäärä sijaitsee, määrittää hänen älykkyystasonsa luokituksen. Suurin osa väestöstä omaa älykkyysosamäärän, joka sijaitsee luokassa 80-120.
Testien käyttötarkoitus
Kognitiivisia kykyjä mittaavien testistöjen joukosta löytyy paljon erilaisia vaihtoehtoja vaihdellen laaja-alaisemmista useita osa-alueita sisältävistä testeistä yksittäisempiä kykyjä mittaaviin testeihin. Kognitiivisia kykytestejä käytetään muun muassa oppimisvaikeuksien syitä selviteltäessä, kuntoutustarvetta arvioitaessa sekä ammatinvalinnan ohjauksessa. Lisäksi käyttö opiskelijavalintojen sekä rekrytointien yhteydessä on yleistynyt.