Millainen harrastus on äänilevyden keräily?
Kuten keräilyharrastukset yleensä, myös levyjen keräily lähtee usein liikkeelle puolivahingossa sattumien summana. Aluksi voi kerätä esimerkiksi vain tietyn artistin keskeisen, helposti saatavissa olevan tuotannon. Tämän jälkeen voi syntyä pakottava tarve hankkia artistin vaikeammin saatavissa olevaa tuotantoa, ja silloin ollaankin jo suhteellisen syvällä levynkeräilyn pauloissa. Keräily vie helposti mukanaan, sillä levykokoelma ei ole milloinkaan ”valmis” vaan vaatii aina täydennystä. Levynkeräilyn kiehtovuutta lisää olennaisesti myös se, että päinvastoin kuin esimerkiksi postimerkkeilyssä, levyt ovat keräilykappaleinakin kuunneltavia käyttöesineitä.
Levynkeräily on harrastus, johon voi halutessaan kuluttaa uskomattomia määriä rahaa, mutta toisaalta harvinaisuuksia voi löytää hyvällä onnella joskus jopa puoli-ilmaiseksi. Levynkeräilijä hankkii levynsä esim. asiaan vihkiytyneistä levykaupoista, postimyynnistä tai internetistä. Onneaan voi koittaa myös käytetyn tavaran liikkeistä ja kirpputoreilta.
Levynkeräilyn panopiste on tähän asti ollut ensisijaisesti vinyylilevyissä. Viime aikoina on kuitenkin myös joistain CD:istä muodostunut huomattavia keräilyharvinaisuuksia. Kasetit, kelanauhat ja muut formaatit sen sijaan ovat keräilyllisesti lähinnä kuriositeetteja.
Suomessa levynkeräily on suhteellisen pienimuotoista toimintaa, mutta maailmalla levynkeräilystä on viimeisen kahden vuosikymmenen aikana tullut merkittävää liiketoimintaa. Myös levy-yhtiöt ovat huomanneet levynkeräilyn yleistymisen ja tuottaneet varta vasten markkinoille levyistä rajoitettuja ”keräilypainoksia”. Suomalaisten harvinaisuuksien hinnat ovat myös ulkomaisia alhaisempia, joskin hinnat ovat keskimäärin nousseet niin internetin kuin euroon siirtymisen myötä. Muutosten myötä keräilystä on myös tullut Suomenkin osalta aiempaa kansainvälisempää toimintaa.