Mämmilä
Sarjakuvallinen ”Pohjantähti”
Mämmilä on piirtäjä Tarmo Koiviston (s.1948) luoma sarjakuva, joka alkoi ilmestyä Suomen Sanomissa 1975. Vuonna 1976 sarjakuvaa alettiin julkaista myös Me-lehdessä. Mämmilä ilmestyi Suomen Sanomissa vuoteen 1980 ja Me-lehdessä vuoteen 1983 asti. Tämän jälkeen sarjaa julkaistiin Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä 1983 – 1996. Lehdissä ilmestyneet sarjat julkaistiin myös erillisinä albumeina vuosina 1978 – 1996. Vuoden 1996 jälkeen Koivisto luopui lehtisarjakuvasta ja alkoi tehdä itsenäisiä Mämmilä-albumeita. Niistä ensimmäinen ilmestyi 2002.
Kirkonkylän ajan myllerryksessä
Mämmilä on sarjakuvallinen tarina pohjoishämäläisen kirkonkylän elämästä ja ihmisistä. Esikuvana ympäristölle on ollut piirtäjän kotikunnan Oriveden keskustaajama. Koska pääosassa on yhteisö tapahtumineen ja tarinoineen, kukaan yksittäinen päähenkilö ei nouse liian korostuneesti esiin. Sarjakuvassa on monia hahmoja, joiden elämää kuvataan vaihtelevan jaksottaisesti.
Mämmilä- sarjakuvan vaikuttavuutta lisää sen reaaliaikaisuus. Sarjakuvassa ihmiset vanhenevat ja heille tapahtuu muutoksia. Osa heistä kuolee myös pois, kuten Jalmari Lepola sekä Rauha ja Toivo Rönkä. Keskeistä on sarjakuvan ihmisten elämä ja tuntemukset muuttuvassa ajassa, joka tuo jatkuvasti eteen uusia haasteita. Vaikka hahmot ja ympäristö ovat lähinnä kuvitteellisia, he joutuvat kohtaamaan todellisuutta edustavan rakennemuutoksen, kaupungistumisen, kasinotalouden ja sen romahduksen sekä EU:n tulon. Kansainvälistyminen ja tietoliikenteen kehitys ovat myös teemoja, joita käsitellään sarjakuvassa.
Tavoitteena on ollut kuvata, miten laajemman tason muutokset heijastuvat pientasolle. Yli 20 vuotta ilmestyneenä sarjakuvana Mämmilän on sanottu ilmentävän osuvasti suomalaista lähihistoriaa. Sarjaa piirtävä Koivistoa on jopa kutsuttu ”suomalaisen sarjakuvan Väinö Linnaksi ”.
Ihmisiä Hämeessä
Aluksi Mämmilä koostui irrallisista tarinoista ja ihmisistä. Sarjakuvan jatkuessa siihen alkoi tulla kuitenkin kertomuksellisuutta ja hahmot saivat lisää taustaa ja syvyyttä. Omina henkilökertomuksinaan voidaan erottaa esimerkiksi rakennusmestari Heimo Suomisen jättäytyminen kunnallisen viranhoitamisen ”oravanpyörästä”, pankinjohtaja Ensio Santasen luisuminen vallan huipulta itsemurhakandidaatiksi ja Sari Syrjäsen kasvu vauvasta naiseksi. Sarjakuvassa esiintyy myös henkilöitä, joiden tehtävä ja olemus ovat säilyneet varsin ennallaan, kuten Posti - Aune tai kylähullu Varpu-Viljami.
Kunnalliset vallanpitäjät ja heidän hankkeitaan vastustavat kuntalaiset esiintyvät usein vastakohtapareina. Sarjakuvan hahmojen kohtaamiset, puheet ja kitkat muodostavat voiman, joka vie ajan haasteiden kanssa tarinaa eteenpäin. Sarjakuva on myös vahvan humoristinen ja hämäläisyyttä ilmentävä.