Aurinkongon energia ei jakaudu tasaisesti maapallolle
Merkittävimmät paikalliset muutokset maapallon lämpötilojen eroissa johtuvat siitä, ettei auringon energia saavuta tasaisesti kaikkia maapallon paikkoja. Maapallon epätasainen pallomainen muoto sekä kallistunut kulma suhteessa akseliinsa vaikuttavat yhdessä siihen minkä verran auringon enrgiaa saavuttaa tietyn paikan maanpinnalla ja sen, että maapallon eri osiin tulee auringon säteilyä eri määriä eri vuodenaikoina. Auringonsäteet kohtaavat maanpinnan päiväntasaajalla lähes kohtisuoraan, mikä keskittää sen energiaa ja nostaa lämpötiloja. Lähellä maapallon napoja auringonsäteet taas osuvat maapalloon kaltevasti, ja siten auringonsäteet jakautuvat suuremmalle pinta-alalle. Navoille tulevan auringon säteilyn täytyy myös läpäistä paksumpi määrä ilmaa, kuin päiväntasaajalla. Tämä lisää säteilyn määrän hajautumista ja heijastumista takaisin avaruuteen. Tämän vuoksi se auringonenergia, joka saavuttaa napaseudut on vähemmän keskittynyttä ja tuottaa siten matalampia lämpötiloja navoille.Vuodenajat aiheutuvat pääasiassa kahdesta syystä: tärkein tekijä on maapallon kallistuminen suhteessa akseliina. Toinen tekijä on maapallon etäisyys auringosta, mikä vaihtelee läpi vuoden. Koska maapallon kallistumiskulma on vakio 23,5°, puolet vuodesta pohjoinen pallon puolisko kallistuu kohti aurinkoa (maaliskuun 21 ja syyskuun 22 välisenä aikana). Silloin auringonvalo keskittyy, päivät pitenevät ja pohjoinen pallonpuolisko lämpenee. Toisen puolen vuodesta maapallo? on kallistuneena poispäin auringosta ja alueelle keskittyy vähemmän auringonvaloa ja siten lämpötilat ovat viilemämpiä ja päivät lyhyempiä. Eteläisellä pallon puoliskolla suhteet menevät päin vastoin.