Monikulttuurinen päivähoito
Löytyykö monikulttuurista päivähoitoa?
Monikulttuurisen taustan omaavien lasten määrä Suomessa kasvaa vuosi vuodelta. Kansainvälisyys on jo hyvin monelle lapselle tuttu arkinen juttu. Koska päivähoidon on seurattava yhteiskunnassa tapahtuvaa liikehdintää ja muutoksia, on senkin otettava huomioon monikulttuuriset perheet ja lapset yhä kasvavissa määrin.
Millaista on monikulttuurinen päivähoito ja kenelle se on tarkoitettu?
Monikulttuurinen päivähoito ottaa huomioon maassa olevat eri kultuuritaustaiset vähemmistöt ja kieliryhmät. Paitsi että näissä ryhmissä on maahanmuuttajia, joiden joukko on varsin kirjava – on paluumuuttajia, pakolaisia, turvapaikkaa hakevia, avioliiton kautta tulleita, työtä tekeviä ja opiskelijoita - niin joukossa on myös romaneja, saamelaisia ja viittomakielen puhujia. Päivähoidon, joka pyrkii olemaan monikulttuurista, tulisi tarjota kaikista edellä mainituista ryhmistä oleville lapsille heidän taustansa huomioon ottavaa hoitoa, kasvattaa mahdollisesti kahteen kieleen ja kulttuuriin ja kannustaa sillä tiellä. Monikulttuurisessa päiväkodissa Suomessa lasten suomen kielen taidot saattavat olla hyvin eri tasoilla, joten myös tämä tulisi ottaa huomioon ryhmäjakoja suunniteltaessa. Joskus myös lapsen kulttuuritaustan huomioiminen jo päiväkotiin tultaessa edesauttaa sitä, että lapsi sijoitetaan ryhmään, jossa on vaikkapa muitakin saman kulttuuritaustan omaavia henkilöitä.
Kulttuurien monimuotoisuus tärkeä osa päivähoitoa
Päivähoidon yksi tärkeä osa on kultturien monimuotoisuus ja kansainvälisyys. Erillaisuutta opetetaan ymmärtämään ja suvaitsevaisuuteen ohjataan oikeaoppisesti. Joskus myös päiväkodin henkilökunnassa voi olla tapauksia, joiden omia asenteita ja ennakkoluuloja pitää pohtia. Useimmiten tieto poistaa ennakkoluuloja ja pyyhkii pois vääriä asenteita, jos niitä sattuu jollakin olemaan. Henkilökunnan on panostettava omaan kulttuurien tuntemukseensa ja perehdyttävä mahdollisimman hyvin niiden lasten kulttuuritaustaan, jotka päiväkodissa sillä hetkellä ovat hoidossa. Näin lapsikin tulee paremmin ymmärretyksi, vaikka kielivaikeuksia ei monikulttuurisessa päiväkodissa aina voikaan kokonaan välttää. Perhekulttuurit ovat aina yksilöllisiä, eli liiallista yleistämistä tulisi voida välttää. Jokainen lapsi on niin ikään yksilö ja häntä tulee myös tarkastella sen valossa. Jokaisella perheellä voi olla omanlaisiaan tapoja, eli aina tavat eivät ole suinkaan kiinni eri kulttuurissa, vaikka olisikin kyse monikulttuurisesta perheestä. Joskushan perhe, josta lapsi tulee päivähoitoon, voi olla asunut maassa jo vuosia, joten perhe voi hyvinkin olla omaksunut jo lukuisan määrän suomalaiseen kulttuuriinkin kuuluvia tapoja ja käytäntöjä. Tilastojen valossa tarkasteltuna vuonna 2003 maahanmuuttajataustaisia lapsia, jotka olivat päivähoidossa, oli Suomen päiväkodeissa noin 4,5 %. Tämä luku vastaa vajaata 400 lasta. Lasten äidinkielet olivat kaikkiaan 35 kieliryhmästä, eli kielten sorina oli melkoinen.
Kuinka minikulttuurisesta perheestä tuleva lapsi aloittaa päivähoidon?
Kun monikulttuurisen perheen vierasta kieltä äidinkielenään puhuva lapsi tulee suomalaiseen päivähoitoon ensimmäistä kertaa, hänet sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan hyvin pieneen lapsiryhmään, jotta sopeutumisesta kieleen ja ympäristöön tulisi helpompaa. Yhteistyö lapsen vanhempien kanssa on ensimmäisen päivähoitovuoden aikana myös ensiarvoisen tärkeää. Yhteistyössä tarvitaan usein myös tulkkia, jotta ymmärtämiselle ei ole esteitä niin päiväkotihenkilökunnan kuin perheenkään taholla. Suomen kielen oppimisesta tulee keskeinen tavoite päiväkotiin tultaessa, vaikka lapsen omaa äidinkieltä ei tule myöskään unohtaa – sitäkin olisi pystyttävä tukemaan.
Oleellisimmat huomioon otettavat asiat monikulttuurisessa päivähoidossa
Monikulttuurisessa päivähoidossa huomioidaan lapsen ikä ja hänen yksilölliset tarpeensa. Sen jälkeen aletaan mahdollisuuksien mukaan toteuttaa varhaiskasvatuksen periaatteita, jotka ohjaavat päivähoitotyötä kaikissa Suomen päiväkodeissa. Suomi toisena kielenä –opetusta ryhdytään antamaan hyvin varhain ja mahdollisuuksien mukaan opetusta myös lapsen omassa äidinkielessä annetaan alle 6-vuotiaille. Myös uskonto- ja kulttuuritietoutta välitetään jo päiväkodeissa eri teemojen avulla. Kun monikulttuurinen lapsi kasvaa häntä arvostavassa päivähoidossa, jossa hänen taustansa on tiedossa ja yksilölliset tarpeet tiedostetaan riittävän hyvin, lapsi kasvaa näin myönteisessä ympäristössä, joka puolestaan ehkäisee myöhempää syrjäytymistä ja edesauttaa lapsen mukaan osaltaan yhteiskuntaan jo tässä vaiheessa. Kasvatuksellinen yhteistyö päivähoidon henkilökunnan ja lapsen vanhempien välillä jatkuu koko lapsen hoidossaoloajan ja on ensiarvoisen keskeisellä sijalla, jotta parhaisiin mahdollisiin tuloksiin päästään. Myös vanhemmat otetaan usein mukaan päivähoidon maailmaan ja heille järjestään tutustumispäiviä ja –käyntejä esimerkiksi päiväkodin eri toimintaryhmiin näköalojen avaamiseksi ja hoitomenetelmiin tutustuttamiseksi.