Monikulttuuriset perheet ja asuinympäristön merkitys
Mikä merkitys asuinympäristöllä?
Perheenjäsenet, jotka tulevat eri kulttuureista joutuvat usein valitsemaan asuinympäristökseen toisen puolison kotimaan. Maahanmuuttajataustaiset ja eri etnisiin ryhmiin kuuluvat perheet eivät voi aina välttämättä valita tulevaa asuinpaikkaansa. Varsinkin jos heidät sijoitetaan johonkin maahan jonkin painavan syyn nojalla.
Kahdessa maassa asuminen
Kahdessa maassa asuvia monikulttuurisia perheitäkin toki löytyy maailmalta – vuosi siellä, toinen täällä – periaatetta noudattaen, mutta on varsin ilmeistä, että pitemmän päälle kahdessa maassa asuminen käy hankalaksi ja hyvin epämukavaksi - jollei suorastaan mahdottomaksi – varsinkin jos perheessä on jo jälkikasvua ja lasten koulunkäyntikysymykset tulevat ajankohtaiseksi. Viimeistään tuolloin tullaan tilanteeseen, jolloin on ratkaistava, missä maassa ja minkä kulttuurin keskellä asutaan vakituisesti seuraavat vuodet pitempään. Tavallisesti tällaisten perheiden kohdalla kallistutaan asumaan toisen puolison kotimaassa. Jonkin kolmannenkin maan mahdollisuus asuinpaikkana on olemassa, vaikka sen valitseminen pariskunnan asuinmaaksi onkin harvinaisempaa.
Koti toisen puolison kotimaassa
Se puolisoista, jonka kotimaahan asetutaan saa arvatenkin niin sanotun ”kotikenttäedun”, ellei sitten toinen puoliso satu aikaisempien kokemustensa nojalla olemaan jo hyvin sisällä puolisonsa kotimaan tapatietoudessa, kulttuurissa ja kielessä. Nämä ovat joka tapauksessa asioita, jotka vaativat sopeutumista uuteen maahan asetuttaessa sinne asumaan. Mentiinpä sitten kumman tahansa puolison ”kotikentälle”, moni asia noussee koetinkiveksi ainakin jonkun perheenjäsenen taholla.
Monikulttuurinen ja ei-monikulttuurinen ympäristö asuinpaikkana
Hyvin monikulttuurinen ympäristö antaa mitä ilmeisimmin parhaat edellytykset sulautua monikulttuurisena perheenä joukkoon. Perhe voi tuntea suurta yhteenkuuluvuutta muiden kanssa ja tuntea ainakin niin sanotun vertaisryhmän olemassaolon, jos se on asettunut asumaan alueelle, missä on paljon eri taustaisia perheitä. Jos perhe valitsee asuinympäristökseen alueen, missä monikulttuurisuuteen ei olla niinkään vielä totuttu, voi ympäristön paineista muodostua ennen pitkää jopa taakka. Ainakin ympäristön suhtautuminen vaikuttanee siihen, kuinka helposti perhe alkaa tuntea olevansa asuinympäristössään kuin kotonaan. Mikäli kaikki perheenjäsenet tuntevat olevansa ympäristönkin taholta terevtulleita, on selvää, että eläminen on kevyempää ja ristiriidat huomattavasti pienempiä ulkopuolisten tekijöiden kanssa.
Asunympäristön valinta lasten ehdoilla
Perhe, jolla on lapsia, valitsee todennäköisesti asuinympäristönsä lastensa kannalta. On pohdittu paljonkin, kuinka pitkälle asuinympäristö voi tosiasiassa vaikuttaa lapsen elämän suuntaan pitemmällä aikavälillä? Vastausta tähän ei voi antaa yksioikoisesti, mutta aineellisesti hyvät olot tarjonnevat joka tapauksessa lapselle jonkin verran enemmän ja eri pohjalta eväitä elämään, joten joidenkin perheiden tapauksessa valintoja voidaan suorittaa hyvinkin tämän ajattelumallin pohjalta, jos se vain on suinkin mahdollista.
Monikulttuurisuus kasvaa perheestä ja välittyy ympäristöön sen myötä
Moniarvoiset ja monikulttuuriset kaupungit keräävät varmasti paljon monikulttuurisia perheitä yhteen, mutta toisaalta turvallisen ja hyvän asuinympäristön ehdoton edellytys ei ole välttämättä koti juuri noissa ympyröissä. Monikulttuurisuus kasvaa perheestä itsestään, joten jo yksikin monikulttuurinen perhe voi avata asuinympäristönsä silmät ja haastaa yhteiskunnan suvaitsevaisuuden tielle omalla olemassaolollaan.
Loppujen lopuksi asuinympäristössä viihtyvyydessä on kyse ihmisten välisen hyvän vuorovaikutuksen toteutumisesta – olivatpa sitten ihmiset taustoiltaan millaisia tahansa.