Muoto
Taide on idean ja materiaalisuuden kohtaamista. Materiaalisuus on muoto, joka riippuu tietysti materiaalista tai jos kyse on kuvasta väreistä ja välineistä, joilla muoto luodaan. Materiaali ei muutu värin ansioista, mutta väri voi muuttua materiaalin ansiosta. Heijastukset tekevät väristä toisen vaikutelman, joka on eri. Muotoa ei voi muuttaa yhtenäisellä värillä, mutta vaikutelma muuttuu jos osassa muotoa on väriä ja toisessa kohdassa muotoa ei ole värinä. Muoto voi olla konkreettinen tai abstraktinen. Läpinäkyvälläkin muodolla on rajat. Silti muoto on riippuvainen olosuhteista, joissa tietyt materiaalit saavat vaikutteita ja muuttuvat. On kuitenkin kiinteitä muotoja ja muodon ideoita. Neliö on muodon idea, joka on pysyvä. Koosta on keskustelun aihetta, mutta neliö on neliö. Kun optisessa taiteessa geometriset muodot vaikuttavat toistensa vierellä näkökenttään, voidaan puhua harhoista. Muoto ja väri tekevät taideteoksen näkyvän osan. Taiteen tyylit nähdään niiden muotojen avulla, esimerkiksi suprematismi suosii geometrisia kun taas art nouveau kiemuraisia muotoja.
Veistotaiteessa on kolmiulotteista muotoajattelua ja se on hyvin kärjistynyt muodon ajatteluun. Toisaalta olemassa taidetta, jossa muoto on vähemmän selkeä tai tärkeä, sillä ilmaisu saa tärkeämmän osan. Kuten taideliike Cobran ajattelussa tekemisen prosessi on itse teosta, eli muotoa tärkeämmässä osassa. Esimerkkinä voidaan käyttää myös Art brutia, niin sanottua raakaa taidetta, hienostelematonta taidetta, joka tuotiin gallerioihin sen alkuperää epäilemättä. Työt saattavat olla lapsen, mielisairaan tai harrastelijan tekemiä. Jean Dubuffet on art Brutin alkuunpanevia voimia ja hänen laaja kokoelmansa erikoisia töitä kertoo avaruudesta. Hän on tehnyt hyvin vaihtelevia hahmoja ja niitä on mm. Bordeauxin kupeessa Art Brutille omistetussa museossa.