Mitä on skitsofrenia?
Skitsofrenia on psykoosiksi (=ulkoisen todellisuuden tulkitseminen muista ihmisestä poikkeavalla tavalla, harhaluuloja ja aistiharjoja) luokiteltava sairaus. Skitsofrenian alkamisaika ajoittuu usein nuoruuteen tai varhaiseen aikuisuuteen. Noin 25 % skitsofreniaan sairastuneista on 15–26 -vuotiaita. Sairastuneet ovat monesti itsetuhoisia, ilmeettömiä ja eleettömiä sekä heillä on sosiaalisia ongelmia, ja he ovat mahdollisesti eristyneitä. Skitsofrenia on seurausta sosiaalisista tekijöistä, biologista ja psykologiasta.
Miten skitsofreenikko näkee maailman?
Skitsofreenikon tunne-elämä, ajattelu sekä toiminta ylipäätään ovat epänormaalia ja katkonaista. Usein potilas yhdistelee asioita järjettömästi ja saattaa puhua sekavia. Itsetuhoisuuden, epäloogisuuden ja tunteiden mutkittelevaisuuden takia skitsofreenikko on monesti sisäänpäin suuntautunut. Mikäli skitsofrenia jätetään hoitamatta, se voi johtaa lopulta hankalaan psykoosiin. Skitsofreniaan sairastunut ei pysty ajattelemaan loogisesti. Käytös on arvaamatonta. Skitsofrenia on sairaus, johon liittyy paljon potilaiden ja omaisten kärsimystä.
Oireet
Ajattelu, havaintokyky, käyttäytyminen ja puhe muuttuvat. Kuuloharhat ja aistiharhat ovat usein ensimmäiset ilmenevät oireet. Itsesyytökset ja luulot siitä, että ihmiset puhuvat potilaasta, ovat yleisiä. Skitsofreenikot voivat olla masentuneita, aggressiivisia ja itsemurhahakuisia tai näitä kaikkia.
Miten skitsofrenia puhkeaa?
Taustalla voi olla monia syitä. Psyyke ja stressinsietokyky ovat niistä tyypillisimpiä. Myös perimä altistaa skitsofrenialle. Sosiaalinen ympäristö merkitsee paljon biologisen taustan lisäksi. Psyyke ei kehity normaaliin tapaan. Skitsofreniassa on myös häiriöitä aivoissa. Häiriöiden paikka vaikuttaa osaltaan miten skitsofrenia ilmenee. Näin ollen skitsofrenia ei ole pelkästään psyykkinen häiriö. Yhtä ainoaa syytä skitsofreniaan ei ole.
Hoito ja ennuste
Potilaan elämää tulee seurata pitkäjänteisesti, sillä se on monesti elinikäinen sairaus. Erityisesti laitoshoidossa olevien skitsofreenikkojen itsemurhariski on suuri – noin 10–15% skitsofreenikoista tekee itsemurhan. Skitsofreniaa hoidetaan lääkkeillä, mutta myös terapialla. Hoito keskittyy potilaan ja hänen läheistensä elämänlaadun parantamiseen sekä oireiden lievittämiseen.