Mikä on sepelvaltimotauti?
Sepelvaltimotauti on yksi yleisimmistä verenkiertoelinten sairauksista Suomessa. Sydämeen verta vieviä verisuonia kutsutaan sepelvaltimoiksi. Kun nämä verisuonet ahtautuvat, syntyy sepelvaltimotauti. Tätä tapahtuu usein ateroskleroosin johdosta, jossa valtimon seinämään kertyy rasvakertymiä, joiden ympärille muodostuu myöhemmin sidekudosta. Tämän seurauksena tapahtuu suonten ahtautuminen, ja niiden seinämien kovettuminen ja haurastuminen.Taudin vaaratekijöitä ovat korkea verenpaine, tupakointi ja kohonnut veren LDL-kolesteroli. Sairastumisen riskiä kasvattavat mm. lähisukulaisten sepelvaltimotauti, diabetes, alhainen veren HDL-kolesterolipitoisuus, liikunnan puute ja psykososiaaliset tekijät. Naisilla alttius sairastua on suurempi kuukautisten loppumisen jälkeen. Myös perintötekijät voivat olla sepelvaltimotaudin taustalla, etenkin silloin jos molemmilla vanhemmilla on todettu kyseinen tauti.
Ahtaat sepelvaltimot voivat aiheuttaa rasitusrintakipua, joka onkin sepelvaltimotaudin yksi yleisimmistä oireista. Puristava kipu rintalastan takana johtuu hapenpuutteesta sydänlihaksessa. Kipu voi säteillä myös vasempaan yläraajaan, hartioihin, ylävatsaan, leukaperiin tai kaulaan. Mikäli kipu on tullut rasituksen yhteydessä, se yleensä hellittää lepäämällä tai nitrotableteilla.
Sepelvaltimon tukkeutuminen voi johtaa myös sydäninfarktiin, sillä jos jokin osa sydänlihaksesta jää ilman verta, se menee kuolioon. Yleensä tukkeuma alkaa sepelvaltimoiden ahtautumisella, kunnes ne lopuksi menevät kokonaan umpeen tai verihyytymä voi tukkia ahtautuneen kohdan. Myös valtimon sisäseinämään syntynyt pieni vaurio voi aiheuttaa verihyytymän synnyn sepelvaltimoon. Näin verenkierto estyy tukkeuman alueella ja osa sydänlihasta jää ilman happea. Infarktin aiheuttamaa kipua voi olla hankala paikantaa, mutta tavallisesti se tuntuu rintalastan takana ja kestää noin 20 minuuttia. Tässä tapauksessa nitrotabletitkaan eivät yleensä auta ja onkin otettava välittömästi yhteyttä hätäkeskukseen. Omin avuin ei tule lähteä terveyskeskukseen tai sairaalaan. Sepelvaltimotauti voi aiheuttaa myös sydämen vajaatoimintaa.
Ennaltaehkäisy
Jos veren kolesterolipitoisuus on suuri, sitä kannattaa ryhtyä alentamaan. Tärkeää on kovan rasvan vähentäminen ja vähentyneen rasvan korvaaminen tyydyttymättömillä eli pehmeillä rasvoilla. Näitä ovat esimerkiksi kasviöljyt, kasvimargariinit, kasvirasvajuustojen, -jäätelöiden ja jogurttien rasvat sekä kalan rasva. Runsaskolesterolisia ruokia tulisi välttää mahdollisimman paljon. Näitä ovat esimerkiksi kananmunat, sisäelimet, joista erityisesti maksa ja munuaiset, kalan mäti ja katkaravut. Kolesterolia alentavia kuituja saa esimerkiksi kasviksista, perunasta, hedelmistä, marjoista ja täysjyvävalmisteista. Tupakointi lisää verihiutaleiden toisiinsa tarttuvuutta, verenhyytymistaipumusta ja verisuonten kouristumisalttiutta. Tupakointia ei siis missään tapauksessa suositella ja siitä olisi päästävä eroon. Myös säännöllinen liikunta auttaa.
Hoito
Nitrotablettien teho perustuu siihen, että ne vaikuttavat sepelvaltimoiden supistustilaan rentouttamalla. Verenvirtaus valtimoissa tehostuu, ja sydän saa paremmin happea. Nitrotableteissa on sekä nopeasti vaikuttavia että pidempivaikutteisia vaihtoehtoja. Beetasalpaajat vaikuttavat siihen, ettei sydän löisi liian nopeasti, koska sydämen kiihtyminen saa aikaan rintakipuja sepelvaltimotaudista kärsiville. Kolesterolilääkkeillä voidaan vaikuttaa veren rasva-arvoihin ja tätä kautta pienentää sepelvaltimotaudin riskiä.
Jos sepelvaltimotauti oireilee pienestäkin rasituksesta, eikä lääkityksestä ole havaittavaa apua, voidaan turvautua sepelvaltimoiden pallolaajennukseen tai ohitusleikkaukseen. Ensimmäisessä ahtautuneeseen valtimoon saatetaan nivusen kautta katetri, jonka avulla valtimoa voidaan laajentaa ja näin verenvirtauksen tulisi parantua. Mikäli kyseistä toimenpidettä ei voida tehdä, voidaan sen sijaan harkita ohitusleikkausta. Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus on melko työläs toimenpide. Siinä ahtautuneet suonet ohitetaan siirrännäissuonella.