Anemia
Mikä on anemia?
Anemialla tarkoitetaan hemoglobiinin epänormaalia vähäisyyttä. Tällöin veren punasolujen kyky kuljettaa happea on alentunut. Suomessa hemoglobiini arvioidaan mitalla g/l, jolloin naisten normaaliarvot ovat välillä 120–160 ja miehillä 135–180.
Anemian syitä
Anemian syntyyn voi olla useita syitä, mutta yleisimpänä pidetään raudanpuutetta. Tämän puutostilan saa aikaan raudanpuute ravinnossa tai runsaat verenvuodot esimerkiksi naisilla kuukautisten yhteydessä. Muita syitä ovat mm. foolihapon, B-12 -vitamiinin puutos tai munuaissairaus. Myös pitkäaikaiset tulehdussairaudet, reuma ja syöpä ovat anemiaan vaikuttavia sairauksia. Syöpää sairastavilla potilailla on havaittu ns. kroonisen taudin anemiaa, joka johtuu punasolujen eliniän lyhenemisestä, luuytimen heikentyneestä kyvystä tuottaa punasoluja ja raudan hyväksikäytön estymisestä. Runsas alkoholinkäyttö ja perinnölliset hemoglobiiniin vaikuttavat sairaudet voivat edesauttaa anemian kehittymistä.
Oireet ja tunnistaminen
Tavallisesti anemia on pitkään hyvin vähäoireinen ja kehittyy hitaasti. Lievä anemia ei usein aiheuta oireita, etenkään nuorilla ihmisillä. Tauti aiheuttaa heikkouden ja väsymyksen tunteita sekä epätavallisen nopeaa pulssia, rintakipua ja sydämen tykytystä. Anemiasta kärsivällä saattaa ilmetä hengenahdistusta ja huulten sekä ihon kalpeutta. Huimaus on myös tyypillistä etenkin pystyasennossa.
Ulkoisesti näkyvien oireiden lisäksi diagnoosi voidaan varmistaa tutkimuksilla. Tavallisin on perusverenkuvan (PVK) ottaminen. Tutkimus kertoo hemoglobiinin, veren punasolujen määrän, koon ja värin. Samasta kokeesta selviää myös trombosyyttien eli verihiutaleiden ja leukosyyttien eli valkosolujen määrä. Raudanpuutos näkyy punasolujen koon pienenemisenä, ja esimerkiksi B-12 -vitamiinin puute ilmenee punasolujen suurentuneena kokona. Täydentäviä tutkimuksia ovat täysi verenkuva (TVK), jossa selviää valkosolujen alaluokkien määrät ja retikulosyyttien eli punasolujen varhaisasteiden laskeminen. Harvinaisempi tutkimus on luuydinnäyte, joka otetaan luuytimestä. Sillä saadaan tietoa verisolujen muodostumisesta ja saadaan selvitettyä varastoraudan määrä.
Hoito
Hoitoa ennen tulee selvittää anemian taustalla olevat syyt ja kohdistaa hoito vain niihin. Raudanpuutteen taustasairaus tulee selvittää ja hoitaa, tämän lisäksi potilas voi ottaa suun kautta rautalisää ja varmistaa rautavarastojen täydentämisen. Raudanpuutteen vaivatessa on syytä kiinnittää huomiota myös ruokavalioon. Eniten rautaa saa viljatuotteista ja lihasta, mutta myös munuaiset, maksa ja veriruoat ovat hyviä rautapitoisia ruokia. C-vitamiini edistää raudan imeytymistä ja sitä saa parhaiten hedelmistä, vihanneksista ja marjoista.
Vastaavasti B-12 -vitamiinin tai foolihapon puutostiloihin otetaan vitamiineja. Äkillisten verenvuotojen hoitona voidaan käyttää verensiirtoja. Pitkäaikaisena hoitomuotona ne eivät ole perusteltuja, sillä verensiirto auttaa vain tilapäisesti. Munuaissairauden aiheuttamaan anemiaan voidaan käyttää erytropoietiini-hormonia. Etenkin syöpää sairastavan potilaan on hoidettava anemiaansa, sillä muuten yleiskunto pääsee heikkenemään. Usein syövän onnistunut hoito auttaa myös anemiaan. Joskus lääkitys ei tehoa anemiaan. Esimerkiksi reumaa sairastavilla on usein hyvin matalat hemoglobiiniarvot eikä niitä ole helppoa korjata asianmukaisellakaan hoidolla. Mikäli hemoglobiini ei ole huomattavan alhainen, elimistö saattaa sopeutua tilanteeseen.