Kuumekouristukset ja tajunnan häiriöt
Mitä ovat kuumekuoristukset?
Hyvin korkea kuume ja kuumeen nopea nouseminen voivat aiheuttaa lapselle kuumekouristuksen. On tavallista, että kouristuksen aikana lapsen kädet ja jalat nykivät ja jäykistelevät eikä lapseen saa minkäänlaista yhteyttä. Kohtaus kestää useimmiten muutaman minuutin. Sen jälkeen lapsi palaa tajuihinsa, mutta hän voi vaikuttaa hyvin väsyneeltä.
Kuumekouristukset eivät ole kovin yleisiä. Niitä esiintyy parilla prosentilla kaikista lapsista. Tavallisesti kuumekouristustaipumus on perinnöllistä, eli jos lapsen vanhemmalla on ollut taipumusta kuumekouristuksiin pienenä, niitä voi esiintyä hänen lapsellaankin melko todennäköisesti kuumeen aikana. Kuumekouristus saattaa vaikuttaa epileptisen kohtauksen kaltaiselta, mutta sillä ei ole mitään yhteyttä epilepsiaan eikä kouristus ole vaarallista lapsen myöhempää kehitystä ajatellen.
Kuumekouristuksen hoitokeinot
Kuumekouristuksen aikana on ensiarvoisen tärkeää huolehtia siitä, ettei lapsi vahingoita itseään. On pidettävä huoli siitä, ettei lapsen hengitys esty millään tavoin. Lapsen vaatetusta kannattaa vähentää ja ikkunat on hyvä avata, että huoneeseen pääsee raitista ilmaa. Lapsen voi myös viedä ulkoilmaan, että kehon lämpötila laskee. Kuumekouristus on ohitse yleensä parissa minuutissa, mutta joskus lapsi saattaa olla kohtauksen jo mentyä ohitse sekava, oksentaa, vaikuttaa siltä, että hänellä on kovia kipuja tai olla muuten hyvin poikkeavan oloinen, on parasta ottaa yhteys heti lääkäriin.
On mahdollista, että lapsi on kärsinyt kuumekouristuksista aikaisemminkin ja kotona on varalla kouristuslääkettä, sitä voi antaa peräsuoleen, jos kohtaus ei tunnu laukeavan muutaman minuutin kuluessa. Kuumekouristukset uusiutuvat yleensä ja kuumeen noustessa uudestaan kuumelääkettä on syytä näissä tapauksissa käyttää joka kerran.
Muut tajunnan häiriöt lapsilla
Epilepsia on tauti, joka alkaa tavallisesti jo lapsuusiässä. Epilepsia on hyvin hoidettavissa nykyisin. Sen oireet ovat hyvin selkeät. Lapsi alkaa kouristella ja yhteyden saaminen häneen on tuolla nimenomaisella hetkellä mahdotonta. Joskus oireet voivat toki olla lievemmätkin. Onkin siis syytä ottaa yhteys neuvolaan tai lääkäriin havaitessaan lapsella outoja nykimisiä, epätavallista käyttäytymistä, tajunnanhäiriötiloja tai muunlaisia kohtauksia, joista vanhemmat eivät saa selvyyttä, mistä oikein on kyse. Lapselle saatetaan tehdä useinkin tällaisissa tapauksissa EEG-tutkimus, jotta saadaan varmistus erilaisten kouristelujen perimmäisistä syistä. Useimmissa tapauksissa kyse on aivan harmittomista asioista, jotka eivät loppujen lopuksi vaadi minkäänlaisia jatkotutkimuksia.