Arktisella tundravyöhykeeellä ei kasva puita
Arktinen tundravyöhyke on puuton kasvillisuusvyöhyke pohjoisella pallonpuoliskolla, joka kiertää ympäri maapallon. Tundra alkaa siellä, missä metsävyöhyke loppuu. Eteläisellä pallonpuoliskolla samanlaista arktista tundravyöhykettä ei ole, koska siellä ei ole oikeaa maata oikealla leveysasteilla. Samanlaista ekosysteemiä suurissa korkeuksissa kutsutaan alppitundraksi.
Tundralla kasvaa kitukasvuisia kasveja, sammalia, varpuja ja jäkälöitä. Kasvukausi arktisella tundralla on lyhyt, vain 50-160 päivää, riippuen alueen sijainnista, mutta kasvukauden aikana päivät ovat pitkiä. Talvet ovat tundralla pitkiä ja kylmiä. Vuotuinen sademäärä on alhainen, vain n. 10-25cm ja suurin osa sateesta tulee kesällä ja syksyllä. Heinäkuu on yleensä lämpimin kuukausi, jolloin keskilämpötila nousee +10°C-asteeseen, mutta pakkaslukemia voi esiintyä vuoden jokaisena päivänä. Maaperän alimmat kerrokset pysyvät jäätyneinä ympäri vuoden, muodostaen ikiroudan, mutta ylemmät kerrokset sulavat kesäisin. Lämpötila, lyhyt kasvukausi, sademäärä ja ikirouta vaikuttavat kaikki tundran biodiversiteettiin. Vain harvat lajit pystyvät elämään tundralla, mutta yksittäiset lajit esiintyvät usein suurilukuisina.
Tundralla ei ole puita. Yhtenä syynä tähän on korkeiden kasvien nopea lämmön menetys, jopa kesäisin. Kasvillisuus on pääasiassa alle 20cm korkuista. Maaperän jäätyneet kerrokset rajoittavat syvyyttä, missä kasvien juuret pystyvät kasvamaan. Itsepölyttäminen on tavallista, koska hyönteispölyttäminen on rajoittunutta.
Monet lämminveriset eläimet pysyvät Tundralla aktiivisina ympäri vuoden. Näitä ovat esim. arktiset jänikset, myyrät ja sopulit. Niiden selviytyminen riippuu erilaisista sopeutumiskeinoista kylmään. Esimerkiksi pienet eläimet, kuten myyrät ja sopulit, käyttävät lunta eristeenä asuessaan sen alla. Lintujen määrä arktisella tundralla on pieni, koska ruokaa on vähän ja alueella on sopiva lämpötila vain hetken aikaa. Arktisella tundralla nähdyt linnut ovat pääasiassa siellä lepääviä muuttolintuja.
Kesällä kun lumi sulaa, vettä on runsaasti ja tämä mahdollistaa hyvän lisääntymisalustan hyttysille. Tämän vuoksi hyttysiä esiintyy alueella runsaasti. Vaihtolämpöisyyden vuoksi tundralla ei esiinny matelijoita. Hajoitustoiminta on tundralla hyvin hidasta matalien lämpötilojen vuoksi.Arktinen tundra on hyvin ankara ympäristö kaikille organismeille johtuen lyhyistä kesistä, matalista lämpötiloista ja vähäisestä sademäärästä. Nämä kaikki vaikuttavat osaltaan tundran alhaiseen biodiversiteettiin.