Hiivatulehdus
Mikä on hiivatulehdus?
Hiivatulehdus on kiusallinen vaiva, mutta helposti hoidettavissa. Hiivatulehduksella tarkoitetaan emättimen ja ulkosynnyttimien tulehdusta, jonka aiheuttaja on tavallisimmin hiivasienen eli Candidan liikakasvu. Tulehdukselle tyypillisiä oireita ovat kutina, kuumotus, kirvely ja kokkareinen valkovuoto. Ulkosynnyttimissä saattaa olla turvotusta, punoitusta ja pieniä haavaumia. Kutisevia paikkoja ei tulisi raapia, sillä se saattaa aiheuttaa lisää haavaumia, jotka voivat tulehtua.
Hiivatulehdus on hyvin yleinen naisilla ja on arvioitu, että jokainen nainen sairastaa ainakin yhden hiivatulehduksen elämänsä aikana. Sientä voi olla oireettomienkin naisten emättimessä, mutta pieninä määrinä se ei ole häiritsevää. Tulehduksille altistavat ehkäisypillerit, sokeriaineenvaihdunnan häiriöt, raskaus ja antibiootit, jotka muuttavat elimistön bakteeritasapainoa. Raskauden aikana tulehdus on vaaraton niin äidille kuin sikiöllekin, mutta tuolloin tulisi välttää tablettimuotoisia lääkkeitä ja suositeltavampaa on lääkärin määräämää paikallishoito. Myös kortisooni sekä tabletteina että paikallishoitona voi altistaa hiivatulehdukselle. Taudin voi saada aikaan ravinto, jos sen hiilihydraattipitoisuus on lisääntynyt ja kuitupitoisuus on vähentynyt. Vaalea leipä, suklaa ja leivonnaiset ovat hyvin hiilihydraattipitoisia ja kasvattavat helposti veren sokeripitoisuutta, mikä taas edistää hiivasienen lisääntymistä.
Hiivatulehdus ei ole sukupuolitauti, eikä se yleensä tartu partneriin, jos tällä ei esimerkiksi ole diabetesta, HIV-infektiota tai muuta tautia, joka heikentäisi immuunisolujen toimintaa. Miehillä hiivatulehdusta on havaittu harvoin ja näissä tapauksissa mies on yleensä saanut hiivan naiselta. Yhdyntää on hoidon aikana syytä välttää, sillä se yleensä vain pahentaa tulehdusta. Apteekista saatavat, reseptittömät lääkkeet tehoavat yleensä hyvin hiivasieneen. Emätinpuikot ovat tyyppilisin lääkemuoto ja niiden kanssa voidaan käyttää ulkosynnyttimiin levitettäviä voiteita. Jos olet aikaisemmin sairastanut emättimen hiivatulehdusta ja tunnistat oireet, voit hoitaa tulehdusta kääntymättä lääkärin puoleen. Mikäli olet epävarma oireista ja niiden syistä kannattaa kuitenkin käydä tarkistuttamassa asia lääkärissä. Etenkin, jos oireet pitkittyvät on hyvä ottaa yhteyttä lääkäriin ja selvittää oireiden syyt. Tulehduksen toistuva uusiutuminen voi johtua elimistön immuunipuolustuksen kyvyttömyydestä torjua sientä tai siitä, että hiivasienen solut piileksivät limakalvossa, jolloin lyhytaikaiset hoidot eivät riitä. Uusiutuvat tulehdukset voivat johtua myös sokeriaineenvaihdunnan häiriöistä. Diabeetikoilla hiivatulehduksen aiheuttamat vaivat ovat yleisiä.
Ennaltaehkäisy
On hyvä pitää intiimihygieniasta huolta, mutta liiallista pesua ja emättimeen suoraan suihkuttamista on vältettävä. Mikäli haluat käyttää pesun yhteydessä pesuaineita, on hyvä valikoida hajusteeton ja hapan pesuneste (pH alle 7). Alusvaatteissa kannattaa suosia hengittäviä materiaaleja ennen kuin paksuja ja tiukkoja vaatteita, sillä hiivasieni viihtyy lämpimässä ja kosteassa ympäristössä. Maitohappobakteereja voidaan käyttää emätinpuikkoina ja näin ennalta torjua hiivatulehduksen syntymistä.
Usein aktiivinen seksielämä saattaa altistaa hiivatulehdukselle. Tätä voidaan ennakoida käyttämällä kondomia, sillä siemennesteen jääminen emättimeen saattaa muuttaa emättimen happo- ja emästasapainoa. Tämä voi saada aikaan sopivat edellytykset tulehdukselle. Jos antibioottikuurit aiheuttavat toistuvasti hiivatulehduksen, kannattaa lääkitys aloittaa jo antibioottien syömisen aikana.
Hiivatulehdusta voi välttää myös jättämällä liian sokerin, suklaan, leivonnaiset ja valkoisia jauhotuotteita sisältävät ruoka-aineet pois.