Keitä ovat maahanmuuttajat?
Maahanmuuttajista puhutaan paljon. Julkisuudessa puidaan maahanmuuttopolitiikan linjanvetoja ja pakolaiskiintiöitä. Maahanmuutto on merkittävä yhteiskunnallinen ilmiö. Keskustelua käydään muun muassa siitä keitä halutaan maahan muuttavan, millaisia toimia maahanmuuttajien kotouttamiseksi järjestetään ja mikä on maahanmuuttajien asema Suomessa.
Keitä maahanmuuttajat ovat?
Maahanmuuttajat jaetaan eri ryhmiin, keskeisimmin pakolaisiin ja siirtolaisiin. Siirtolaiset muuttavat maahan omasta tahdostaan esimerkiksi työn, opiskelun tai perheen perässä. Toisen siirtolaisryhmän muodostavat paluumuuttajat, eli aiemmin Suomesta ulkomaille siirtyneet ja nyt takaisin Suomeen palaavat henkilöt.
Siirtolaisista poiketen pakolaiset muuttavat uuteen maahan kotimaassa vallitsevan tilanteen vuoksi. Pakolainen on henkilö, jota vainotaan tai jolla on syy pelätä tulevansa vainotuksi kotimaassaan. Näillä perusteilla henkilölle voidaan myöntää turvapaikka kotimaansa ulkopuolelta. Pakolaiset vastaanotetaan Suomeen turvapaikanhakijoina, kiintiöpakolaisina tai perheenyhdistämisen kautta.
Osa maahanmuuttajista palaa kotimaahansa jossain vaiheessa, osa saa Suomen kansalaisuuden ja jää pysyvästi Suomeen. Suomessa maahanmuuttoon ja pakolaisiin liittyvistä asioista vastaa sisäasiainministeriön alainen ulkomaalaisvirasto. Myös EU vaikuttaa Suomen maahanmuuttajapolitiikkaan.
Maahanmuuttajien asema
Maahanmuuttopolitiikka koskee sekä siirtolaisia että pakolaisia. Siirtolaisiin suhtaudutaan myönteisesti ja heitä ajatellaan uutena työvoimana ja kansainvälisenä osaamisen. Pakolaisten kohdalla näkökulma on etenkin epävirallisella tasolla toinen. Pakolaisiin suhtaudutaan joskus negatiivisesti. Negatiiviset reaktiot erityisesti kiintiöpakolaisiin korostuvat esimerkiksi heikkojen työsuhdanteiden tai laman aikana syrjivinä ja rasistisina ajattelutapoina. Maahanmuuttajien asemaan voidaan vaikuttaa muun muassa kansainvälisyyskasvatuksella ja helpottamalla maahanmuuttajien asettumista Suomeen. Jälkimmäistä kutsutaan kotouttamiseksi.
Kotouttaminen
Maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon liittyviä toimia on säädetty kotouttamislaissa. Aiemmin maahanmuuttajien vastaanotossa painotettiin ihmisten integroitumista valtaväestöön mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti. Tukitoimissa painopiste oli vastaanotossa eikä pitkäjänteisessä työssä kulttuuriin sopeutumiseksi. Nykyään ollaan herkempiä niille kulttuurisen vuorovaikutuksen ja kulttuurisen kohtaamisen mekanismeille, joita maahanmuuttoon liittyy. Kotouttamisen tavoitteena on jakaa tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, kielestä ja kulttuurista ja tarjota tukitoimia maahanmuuttajien kotoutumiseksi. Kotouttamisessa tuetaan maahanmuuttajan yksilöllistä sopeutumista, osallistumista esimerkiksi työelämään ja samalla kunkin oman kulttuurin säilyttämistä. Oman kulttuurin säilyttäminen ja tavoista kiinni pitäminen nähdään tärkeänä henkisenä voimavarana.