Työsuhteen tunnusmerkit
Mitkä ovat työsuhteen tunnusmerkit?
Työsopimuslain 1 §:ssä luetellaan työsuhteen tunnusmerkit, joiden täyttyessä tulevat yleensä sovellettaviksi työlait, joita ovat esim. työsopimusta, työntekijän suojelua ja sosiaaliturvaa koskevat lait. Rajanvedolla on ensiarvoisen tärkeä merkitys työntekijän oikeusturvan kannalta. Tunnusmerkistöoppia tulee rajatapauksissa täydentää erityislainsäädönnöllä tai muilla keinoin.
Työsuhteella on viisi perustunnusmerkkiä. Ne ovat seuraavat:
- 1) sopimus
- 2) ansiotyön tekeminen
- 3) työn tekeminen toiselle
- 4) vastikkeellisuus
- 5) jodon ja valvonnan alaisuus eli työnantajan direktio-oikeus.
Työsuhde perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen. Työsopimukselle ei ole asetettu muotovaatimuksia. Se voi olla suullinen, kirjallinen, sähköinen tai perustua hiljaiseen suostumukseen. Ratkaisevaa on osapuolten yhteinen tarkoitus. Työsopimus on samalla yksi työsuhdetta sääntelevä normilähde. Työnteoksi voidaan lukea mikä tahansa inhimillinen käyttäytyminen, jolla on taloudellista arvoa. Ansiolähteitä voi olla samaan aikaan useita. Toiminta ei saa olla lainvastaista, rikollista tai hyvän tavan vastaista.
Työntekijä tekee työtä työnantajan lukuun. Työn tulos kuuluu työnantajalle, vaikka se koituisikin muun tahon hyväksi. Työntekijän tulee suorittaa työ henkilökohtaisesti. Avustajaa voi käyttää vain työnantajan suostumuksella. Työntekijä tekee työtä palkkaa tai muuta vastiketta vastaan, vaikka siitä ei olisi erikseen sovittu, ellei työnantaja näytä muusta sovitun. Talkootyö ei ole työsuhteessa tehtyä työtä. Vastikkeeksi voidaan katsoa opin saaminen, vastavuoroinen työ tai muu taloudellista arvoa omaava suoritus.
Työnantajalle kuuluu oikeus johtaa ja valvoa työntekoa eli direktio-oikeus. Tämä on usein työsuhteen tärkein tunnusmerkki. Työsuhteessa tehty työ on epäitsenäistä työtä. Käytännössä työnantaja voi sallia työtekijän toimivan melko itsenäisestikin.