Kalastajan sitkeä apulainen
Landseer tunnettiin Euroopassa 1700-luvulla mustavalkoisena newfounlandin koirana. Seuraavalla vuosisadalla nowfounlandin koirasta muodostui selkeästi kaksi eri tyyppiä, musta ja mustavalkoinen. Landseer kuten lähisukulaisensa newfoulandin koira, on suuri vedessä viihtyvä koira. Rotu oli vähällä hävitä, mutta 1960-luvulla landseerista muodostettiin jälleen oma eurooppalainen muotonsa
Suomeen ensimmäiset landseerit tuotiin vuonna 1977, mistä pitäen näitä jykeviä koiria on kasvatettu maassamme.
Landseer on suurikokoinen ja voimakas koira. Uroksen säkäkorkeus on 72 – 80 cm, nartulla hieman vähäisempi. Sen raajat ovat suhteellisesti korkeammat kuin esimerkiksi newfounlandin koiralla. Kenties siksi landseerin liikkeissä on keveyttä. Koiran karva on sileä ja tiivis. Pohjavillan päällä oleva peitinkarva saattaa selässä ja reisissä olla hieman aaltoilevaa. Väriltään landseer on pääosin valkoinen, pää on kuitenkin musta ja kuono-osa valkoinen. Otsasta alas kulkee valkea symmetrinen viiru. Rungossa ja lantiolla on mustia läiskiä, mutta kaulan, eturinnan, vatsan, raajojen ja hännän väri on valkoinen. Valkealla pohjalla saattaa olla pieniä tummia nokiläiskiä.
Landseerin pää on leveä ja jykevä, tiiviit korvat ovat pään sivuilla. Mantelinmuotoisissa silmissä on ystävällinen ilme.
Alkujaan landseerit ovat olleet kalastajien apuna toimineita vedessä viihtyviä koiria. Voimakkaiden landseerien kerrotaan jopa vetäneen veneitä ja verkkoja. Edelleen landseer on koulutettavissa pelastustehtäviin.
Ystävällisenä ja älykkäänä koirana landseer sopii myös koko perheen seurakoiraksi. Suurikokoinen koira vaatii kuitenkin toimintaa ja virikkeitä. Parhaiten landseer viihtyykin maaseudulla ja veden äärellä, jossa sitä varsin hyvin voi pitää myös vapaana. Tämä koira tuskin karkaa kauas ja lintujen se antaa pesiä omassa rauhassaan. Kalaruoka on landseerin suurinta herkkua.