Ulkosuomalaiset perheet maailmalla
Minne suomalaiset muuttavat?
Suomalaisia löytää maailman maita tänä päivänä haravoidessaan melkein kaikkialta. Jo vuosikymmeniä sitten siirtotyöläisten virta vei varsin paljon väkeä esimerkiksi isojen vetten taakse Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Myöhemmin muuton syitä Suomesta jonnekin toiseen maahan voi olla lukemattomia muitakin kuin työnhaku, vaikkakin se on ehkä syistä yleisimpiä.
Ulkomailla asuukin yllättävänkin paljon suomalaisia tai ainakin sellaisia, joilla on suomalaiset sukujuuret ja jotka sitä kautta tuntevat olevansa suomalaisia, vaikkeivat olisi koskaan edes Suomen maan kamaralla käyneetkään eläessään.
Maailmalle mennään opiskelemaan, töihin, lomalle, perustamaan perhettä tai vaikkapa sitten tutkiskelemaan itseään tai avartamaan omaa maailmankuvaa. Suomalainen, joka jää maailman laidalle syystä tai toisesta pitemmäksi aikaa kuin vain lyhyen loman ajaksi, saanee pian kosketuksen siitä, mitä on olla ulkosuomalainen, eli suomen kansalainen vieraalla maalla.
Millainen on ulkosuomalainen perhe?
Ulkosuomalaisessa perheessä kaikki perheenjäsenet ovat suomalaisia. Hyvin usein yksi tai joskus myös molemmat vanhemmat ovat saaneet työtarjouksen ulkomailta ja päätyneet siten perheineen usemmaksi vuodeksi pois Suomesta.
Joillakin työkomennuksella toisessa maassa olevilla suomalaisilla paluu kotimaahan koittaa tietyn määräajan jälkeen, mutta joillakin työsarkaa ulkomaankomennuksella tuntuu riittävän lähes koko työiän ajan ja joskus työpaikan sijaintimaakin saattaa vaihtua kesken kaiken. Tällaiset liikekannalla jatkuvasti olevat perheet viettävät lapsineen ”matkalaukkuelämää”. Lapset seuraavat mukana vanhempien jalanjäljissä, opiskelevat maailmankansalaisiksi pienestä pitäen ja pitävätkin koko maailmaa kotinaan.
Kuinka ulkosuomalaistumisprosessi etenee?
Ne suomalaiset, jotka perustavat kodin Suomen ulkopuolelle lyhyemmäksi aikaa, eivät pääse välttämättä sen helpommalla kuin pitemmäksi ajaksi ulkomaille siirtyvät suomalaiset perheet. Perheen kanssa ulkomaille muuttaminen vaatii nimittäin aina tietyn prosessin läpikäymisen, asioiden organisoinnin niin koti- kuin ulkomaillakin ja etenkin sopeutumisen uudenlaiseen arkeen uudessa maassa.
Sopeutumisessa voi ehkä auttaa se, että jossain tulevaisuudessa siintää mahdollinen paluupäivämäärä, jolloin perheen ei tarvitse käydä lävitse niin paljon niin sanottua surutyötä, jonka mahdollinen kotimaan pitemmäksi ajaksi hylkääminen saattaisi hyvinkin aiheuttaa. Lasten kanssa ulkomaille muuttaminen vaatii aina kuitenkin varsin paljon enmmän huomioon otettavia asioita kuin niissä tapauksissa, joissa joku lähtisi ulkomaille ilman perhesiteitä ja vanhemman vastuuta. Lasten kanssa maailmalle muutettaessa on hyvä pitää huoli siitä, etteivät arkiset tutut rutiinit kärsi liikaa ja lapsen turvallinen maailma joudu liian kovalle tai äkkinäiselle muutokselle alttiiksi.
On selvää, että arki muuttuu jollain tavalla ulkomaille muutettaessa joka tapuksessa. Lapsi kokee ulkomaille muuton yhteydessä kulttuurisokin siinä missä lapsen vanhempikin, mutta vanhempaa varmasti lohduttaa tietää, että hän voi helpottaa lapsen uutta arkea pitämällä ainakin lapsen perusrutiinit entisenlaisina, vaikka ympärillä kaikki puhuvatkin uutta, ensi alkuun käsittämätöntä kieltä ja puutarhassakin tuoksuu aivan toiselle kuin vanhassa kotimaan kamaralla ollessa pihassa. Loppujen lopuksi pieni ihmistaimi sopeutuu uuteen kulttuuriin yleensä paljon vaivattomammin kuin aikuinen. Pienet ulkosuomalaiset ovatkin siten pian johdattelemassa vanhempiaan uuden arjen sisälle saatuaan pian itse kielenkannoista kiinni ja päästyään uudenlaisen arjen tasalle. Loppujen lopuksi perheen arki on arkea ulkomaillakin, vaikka kaikki saattaisikin tuntua aivan aluksi suurelta sadulta ja aavistuksen verran jopa seikkailulta.